Olet täällä

1. Vuosi

Vanhempien odotukset arjesta adoptiolapsen kanssa ja todellisuus eivät aina kohtaa. Lapsen kotiintulon jälkeisenä vuotena keskeisiä teemoja ovat kiintymyssuhteen muodostuminen, lapsen kiintyminen mahdollisesti vain toiseen vanhempaan, mahdollisten sisarusten välinen suhde ja mustasukkaisuus sekä lapsen aggressiivisuus, pelokkuus tai suru. Myös dissosiatiivisen lapsen ja traumataustaisen lapsen tukemiseen tarvitaan tukea ja valmennusta.

Adoptiossa vanhempien ja lapsen yhteinen elämä alkaa ikään kuin keskeltä tarinaa, ilman toteuttelua. Lapsella on oma historiansa ja elettyä elämää takana jo ennen adoptioperheeseen tuloa. Lapsen tausta ja adoptiota edeltäneet kokemukset ovat aina osa lasta ja perhettä. Tyypillistä on myös adoptoidun lapsen kokema tavallista suurempi tarvitsevuus vanhempiaan kohtaan. Ensimmäinen vuosi kotona on yleensä aika vaativa, kuten missä tahansa muussakin lapsiperheessä. Lapsen tulo muuttaa perheen rutiinit totaalisesti! Alkaa tutustuminen persooniin ja adoptoidulla lapsella tärkeä kiintymyssuhde alkaa rakentua adoptiovanhempaan, yleensä pariskuntienkin kohdalla lapsi kiinnittyy ensin voimakkaammin toiseen.

Ensimmäiset viikot on hyvä rauhoittaa vain tutustumiselle ilman suuria sukulaisvierailuja, niin riemukas asia kuin lapsen tulo perheeseen onkin. Tilanne on uusi koko perheelle, mutta erityisesti kansainvälisesti adoptoidulle lapselle kotiin tuleminen edustaa myös uutta kieltä, uutta ruokaa jne.

Kun kuulee lapsen odotuksesta tai lapsitiedon saapumisesta, kannattaa samalla sopia perheen kanssa, saako asiasta kertoa muille. Jos perhe haluaa jakaa asian aluksi vain läheisimpien kanssa, toivetta tulee kunnioittaa. Sama periaate pätee myös lapsen taustaan liittyviin asioihin. Vaikka vanhemmat juttelevat usein avoimesti adoptiosta lapsensa kanssa, perheen ulkopuolella he kertovat yksityiskohdista yleensä vain harkiten. Sillä tavalla vanhemmat varjelevat lapsensa yksityisyyttä, mikä on erityisen tärkeä asia adoptiolapsen kohdalla. Lapsi saa kasvaessaan itse kertoa adoptiosta kenelle haluaa ja sen verran kuin tahtoo.

Sosiaalisen median aikakaudella yksityisyydestä kiinni pitäminen on entistä tärkeämpää ja se velvoittaa adoptioperheen läheisiä. Innostuksen ja ylpeyden puuskassakaan lapsen kuvaa ei saa julkaista Facebookissa tai muissa sosiaalisen median palveluissa. Sama koskee myös muita lapsen ja perheen henkilökohtaisia asioita.