Olet täällä

Adoptiota harkitsevat ja odottajat

Harkitsetko adoptoivasti vai odotatko jo kenties adoptioprosessissa? Tänne on kerätty tietoa eri tahoilta ja koottu hyödyllisiä julkaisuja ja linkkejä. 

Oletko aina ajatellut tulevasi adoptiovanhemmaksi, mutta mietit nyt oikeaa ajankohtaa? Vai onko adoptiovaihtoehto tullut mukaan pohdintoihin hiljattain? Mistä tiedän, onko minusta adoptiovanhemmaksi? Adoptioprosessin aloittaminen voi tuntua hankalalta, jos ei ole varma mistä pitäisi aloittaa. Tässä meidän ehdottamamme askelmerkit adoptiopolkusi ensimetreille. 

  1. Tilaa meiltä materiaalia tutustuttavaksesi. Perustietoa adoptioprosessista ja adoption edellytyksistä löydät nettisivuiltamme.
  2. Jos elät avoliitossa, pohtikaa naimisiin menemistä. Avoparit eivät voi adoptoida yhdessä.
  3. Soita kotikuntasi sosiaalivirastoon ja kysy, mikä taho antaa adoptioneuvontaa. Kysy, onko adoptioneuvontaan jonoa.
  4. Kotimaisessa adoptiossa lapsen sijoittaa kunta tai Pelastakaa Lapset ry. Jos olet kiinnostunut kansainvälisestä adoptiosta, pyydä informaatiota palvelunantajilta: Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry.
  5. Lähde tapaamaan muita odottajia ja perheitä! Mahdollisuuksia on esillä kalenterissamme

Parhaimmat vinkit saat muilta adoptioperheiltä. Vertaistuessa jaetaan kokemuksia, puretaan tunteita sekä saadaan tietoa ja ratkaisumalleja arjen tilanteisiin. Sosiaalinen pääoma, joka muodostuu adoptiovanhemmille kertyneestä kokemuksesta, on yhdistyksemme merkittävin voimavara. Toiminnassa on mukana myös adoptoituja sekä adoptioäitejä ja -isiä, jotka ovat eri alojen ammattilaisia, kuten psykologeja, psykiatreja, erityispedagogeja ja sosiaalityöntekijöitä. Heidän osaamisensa on tärkeää yhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Vertaisammattilaisilla yhdistyy ammatillinen osaaminen kokemukselliseen ymmärrykseen adoptiosta. 

Kysy lisää adoptiosta, yhdistyksestämme ja toiminnastamme. Annamme mielellämme lisätietoa!

Yhdistyksen yhteystiedot


ADOPTIO-ODOTUS         

Adoptio-odotus on ihan omanlainen raskaus. Matka lapsen luo sisältää monenlaisia etappeja, vuoristoradaksikin sitä on emotionaalisesti kuvattu. Adoptioprossi voi olla lyhyt tai pitkä, vaiherikas tai suoraviivainen. Lue lisää adoptio-odottajien kokemuksista 

Adoptiopolku alkaa siitä, kun hakija alkaa haaveilla lapsesta adoption kautta. Hän ryhtyy etsimään tietoa adoptiosta ja alkaa pohtia adoptioprosessin käynnistämistä. Adoptio-odotus on valmistautumista vanhemmuuteen. Matkalla voi olla epätietoisuutta prosessin kestosta ja etenemisestä, odotukseen liittyviä tunnevaihteluita, pelkoa prosessin keskeytymisestä, mutta ennen kaikkea adoptio-odotus on valmistautumista lapsen kotiintuloon. Odotusaika kannattaa hyödyntää verkostojen rakentamiseen, tiedon hankkimiseen sekä omien vahvuuksien löytämiseen.

Seuraamme kotimaan ja kansainvälisen odottajan ajatuksia heidän adoptiopoluillaan sekä jäsenlehdessämme että verkossa. Löydät varmasti molempien kirjoittajien jutuista tuttuja tunteita!

Jokaisen odottajan kannattaa luoda vahva adoptioverkosto ympärilleen. Se onnistuu helpoiten Adoptioperheet ry:n paikallisryhmien kautta. Kannattaa myös aktiivisesti osallistua maatapaamisiin sekä perheaikaa.fi:n adoptiochatteihin, ryhmiin ja luentoihin. Oletko tietoinen erilaisista tuista ja vapaista? Tutustu yhteenvetoomme, niin osaat ajaa etujasi jo lasta odottaessa. 

Videoita aiheesta:
Adoptio-odotus - Kasvua vanhemmuuteen, (video) luennoitsijana Sanna Mäkipää (2013)
Paljonko adoptio maksaa ja mistä kustannukset muodostuvat? , (video) haastateltavana Anu Uhtio (19.3.2012)
Täytyykö adoptiovanhemman olla superihminen? , (video) haastateltavana Anu Uhtio (2012) 

 

ADOPTIONEUVONTA
Jokaisen Suomessa adoptoivan täytyy saada adoptioneuvontaa. Soittamalla oman kunnan sosiaalitoimeen saa tietää, järjestääkö oma asuinkunta itse adoptioneuvonnan, ostaako se palvelun Pelastakaa Lapset ry:ltä vai tekeekö kunta yhteistyötä toisen kunnan kanssa. Adoptioneuvonta on lakisääteistä ja maksutonta. Adoptioneuvonnassa selvitetään hakijan/hakijoiden valmiudet adoptiovanhemmuuteen. Vähintään puoli vuotta kestävä neuvontaprosessi sisältää useamman tapaamisen hakijoiden ja sosiaalityöntekijän kesken, ja niissä käsitellään hakijan motiiveja adoptioon, taloudellinen tilanne, asuinolot, rikosrekisteritausta ja terveydentila, kartoitetaan elämänkatsomusta ja aikaisempia elämänvaiheita sekä ihmissuhteita. Yksityisasioista keskusteleminen vieraan henkilön kanssa voi tuntua vaikealta, mutta voi toisaalta avata uusia näkökulmia ja valmistaa hakijoita adoptiovanhemmuuteen. Neuvonnan aikana perhe saa tietoa adoptioprosessista, adoptioon liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeudellisista kysymyksistä.

Adoptioneuvontaa annetaan myös lapsen adoptioon luovuttavalle vanhemmalle (ks. Pelastakaa Lasten opas syntymävanhemmalle) ja lapsen iästä riippuen myös lapselle itselleen.

Adoptioneuvonnasta laissa
Sosiaali- ja terveysministeriön opas Adoptioneuvonta. Opas adoptioneuvonnan antajille

ADOPTIOLAUTAKUNTA

Adoptiolautakunnan tehtävät ja organisaatio
Adoptiolautakunnasta asetuksessa

 

ADOPTIOLUPA

Adoptioluvasta laissa
​Adoptiolautakunnan ohjeistuksia

 

AVOIN ADOPTIO ("ADOPTIOLAPSEN OIKEUS PITÄÄ YHTEYTTÄ AIKAISEMPAAN VANHEMPAANSA")

Avoimella adoptiolla tarkoitetaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä aikaisempaan tai aikaisempiin (yleensä biologisiin) vanhempiin oikeuden vahvistamalla tavalla. Yhteydenpidosta huolimatta syntymävanhempi luopuu vanhemmuudestaan ja vanhempainoikeuksistaan, joten avoin adoptio on aina pysyvä ratkaisu. Avoin adoptio edellyttää, ettei yhteydenpito ole lapsen edun vastaista ja kaikki osapuolet haluavat sitä. Yhteydenpidosta laaditaan sopimus, jonka tuomioistuin vahvistaa, ja tätä sopimusta tarkastellaan säännöllisesti sosiaalityön tuella.


Aikaisemmmin kaikki adoptiot olivat ns. "suljettuja adoptioita", jolloin yhteys biologisiin vanhempiin yleensä katkesi. Toisaalta yhteydenpitoa on adoptioissa ollut myös ennen nykyadoptiolain suomaa virallistettua mahdollisuutta. Adoptiolain mukainen käytäntö koskee vain kotimaan adoptiota.

Avoimesta adoptiosta laissa (8 luku)
Pelastakaa Lasten Opas syntymävanhemmalle adoptiota harkittaessa

 

KOTIMAAN ADOPTIO
Kotimaan adoptioon annetaan vuosittain noin 30 - 50 lasta ns. vieraslapsiadoptioon (so. muut kuin perheen sisäiset adoptiot). Myös kotimaan adoptioon tarvitaan neuvonta ja adoptiolupa.
Vaikka kotimaasta adoptoitu ei välttämättä ulkoisesti poikkea perheestään, häntä mietittyvät samanlaiset asiat identiteetistä ja taustasta kuin kv-adoptoitujakin. 

Adoptiosta puhuminen kotimaan adoptioperheissä 1/4 - Askelmerkkejä avoimuuteen
Adoptiosta puhuminen kotimaan adoptioperheissä 2/4 - Löytöretkellä leikki-ikäisen kanssa
Adoptiosta puhuminen kotimaan adoptioperheissä 3/4 - Hyväksyntää ja oivalluksia
Adoptiosta puhuminen kotimaan adoptioperheissä 4/4 - Teini tarvitsee tukea

Kansallinen adoptio-ohjelma, Adoptioperheet ry ja Kaikkien perheiden Suomi -hanke (2015)
Mitä on kotimainen adoptio (tallennettu nettiluento) luennoitsijana Pelastakaa Lapset ry:n Päivi Partanen ja Heli Reinikainen
Opas syntymävanhemmalle adoptiota harkittaessa, Pelastakaa Lapset ry (2013)
Salatusta avoimeksikotimainen adoptio historiallisessa kontekstissaan, Anu Övermarkin pro gradu (2013)
Suomalaisen adoption historiaa (julkaistu lehdessä 3/2004)

 

PALVELUNANTAJA KANSAINVÄLISESSÄ ADOPTIOSSA
Neuvonnan loppuvaiheessa valitaan kansainvälisessä adoptiossa palvelunantaja, joita Suomessa on kaksi; Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry (aikaisemmin myös Helsingin kaupunki, kotimaan adoptiossa lapsen sijoittaa lapsen syntymäkunta tai Pelastakaa Lapset ry). Adoptiopalvelunantajaksi voi valita kumman tahansa riippumatta siitä, minkä tahon kautta hakijat ovat saaneet adoptioneuvonnan tai missä he asuvat. Palvelunantaja välittää ulkomailla syntyneelle, adoptiovapaalle ja kodin tarvitsevalle lapselle adoptiovanhemmat Suomesta. Palvelunantaja valitaan ennen adoptioluvan hakemista, sillä palvelunantaja hakee luvan perheelle adoptiolautakunnalta. Palvelunantaja avustaa kohdemaan valinnassa ja toimittaa adoptiohakemusasiakirjat kohdemaahan. Se toimii yhteydenpitäjänä kohdemaan adoptioviranomaisten sekä adoptiohakijoiden välillä koko adoptioprosessin ajan. Palvelunantaja välittää aikanaan tiedon perheelle esitetystä lapsesta ja ohjeistaa hakumatkaa varten sekä adoption vahvistamiskäytännöissä.

Kansainvälisestä adoptiopalvelusta laissaasetuksessa

 

SELVITYS (aikaisemmin kotiselvitys)
Adoptioneuvonnan lopuksi hakijoista tehdään kirjallinen lausunto, adoptiolain mukainen selvitysKotiselvityksen tarkoituksena on antaa sekä adoptioluvan myöntävälle lautakunnalle että lapsen synnyinmaan viranomaisille tiivistetty, mutta kuitenkin mahdollisimman tarkka ja perusteltu kuvaus lasta toivovasta perheestä ja hakijoiden olosuhteista sekä kyvyistä ja mahdollisuuksista huolehtia adoptoidusta lapsesta. Siihen sisältyy myös neuvontaa tehneen sosiaalityöntekijän oma arvio hakijan/hakijoiden soveltuvuudesta vanhemmaksi.  Sosiaalityöntekijän laadittua selvityksen hakijaperhe saa tutustua asiakirjaan, korjata mahdolliset virheet ja kommentoida dokumenttia ennen sen toimittamista eteenpäin. Kokonaiskuvan syntymisen kannalta tärkeää on se, että adoptioneuvonnassa käsitellyt asiat kuvataan ja perustellaan selvityksessä mahdollisimman tarkasti. 

Selvityksestä asetuksessa

 

S/N - SPECIAL NEEDS       erityistarpeinen lapsi
Adoptiolasten erityistarpeisuudella tarkoitetaan monia erilaisia psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen tai lapsen taustaan liittyviä asioita. Se voi tarkoittaa diagnosoitua sairautta tai vammaa, mutta joissain maissa erityistarpeiseksi lapseksi voidaan luokitella esimerkiksi kosmeettisen piirteen perusteella. Tyypillisiä erityistarpeita ovat mm. liikuntarajoitteisuus, raajaepämuodostumat, hepatiitti, sydänongelmat, kitalakihalkio, näköongelmat sekä kehitysviiveet. Palvelunantajat antavat näistä lisätietoa.

Lisätietoa erityistarveadoptiosta (M. Jolma 2015)
Adoptioperheet-lehti erityistarpeisuusteemalla (3/2014, tilaa koko lehti toimistolta)

 

Päivitetty 20.6.2017

Adoptiomatka-blogi

"Nyt perhe on koossa, nyt meitä on neljä."