Mistä on pienet adoptiotytöt tehty, mistä on pienet adoptiopojat tehty? Puoliksi isästä, puoliksi äidistä, toiveesta tuntea juurensa, nälästä tulla nähdyksi ja kiitollisuudesta saada kasvaa perheessä!
Nelosella käyntiin pyörähtänyt kahdeksanosainen Adoptoidut-sarja kertoo ihmisistä, jotka etsivät biologista sukuaan ja juuriaan.
Sarja alkoi Lauran tarinalla. Oman lapsen saaminen laukaisi vauvana adoptoidun Laurassa juurettomuuden tunteet ja sai hänet etsimään biologista sukuaan, jotta hän osaisi kertoa tyttärelleen, mistä he tulevat. Laura päätti etsiä biologisen isänsä. Etsintää kesti viisi vuotta, mutta isän henkilöllisyys ei selvinnyt. Laura ei löytänyt sitä, mitä hän halusi, mutta hän löysi paljon muuta: sisaruksiaan ja muita sukulaisiaan. Hän löysi myös ymmärryksen siitä, että hänellä on jo isä ja että hänen tehtävänsä on keskittyä niihin ihmisiin, joita hänellä elämässään on.
Oman lapsen saaminen sai myös Lauran myötäelämään äitinsä päätöstä antaa Laura vauvana pois, ja tuntemaan siitä kiitollisuutta: – On hienoa, että äiti antaa lapselle elämän. Sain uuden mahdollisuuden.
Lapsi on lahja, jonka vanhemmat ottavat vastaan. Jotkut vanhemmat päättävät antaa tämän lahjan eteenpäin ja tulevat samalla antaneeksi adoptiovanhemmille vanhemmuuden lahjan. Adoptio on lahja myös meille adoptoiduille: rakastava katse, lämmin syli ja myötäeläminen sytyttävät meissä elämänilon ja toivon, saamme kasvaa omaksi itseksemme, kohti omaa elämäntehtäväämme.
Oman elämämme hyväksyminen ja siinä kasvaminen on hidasta. Emme aina saa sitä, mitä etsimme, mutta saamme aina sen, mitä tarvitsemme.
Meillä on rakkaita, jotka elävät kanssamme ja rakkaita, jotka elävät sydämessämme. Meillä on nimiä, joita emme lausu ääneen ja muistoja, joita emme jaa kenenkään kanssa. Alkuperämme on vanhemmissamme, jotka asuvat meissä. Juuremme ovat siis meissä itsessämme, ja ihmiset elämässämme auttavat meitä kasvamaan.
Uuden adoptiolain myötä on tullut mahdolliseksi niin sanottu avoin adoptio, jonka tarkoituksena on turvata lapsen yhteyden säilyminen biologisiin vanhempiinsa ja tarjota pysyvät kiintymyssuhteet. Toivottavasti joskus näemme sarjan tarinoita, joissa adoptoidut kertovat, kuinka he ovat saaneet kasvaa juurensa tuntien. Meissä on tilaa kaikille perheillemme!
Kirjoittajana Tiina Launonen.
FAKTAA AVOIMESTA ADOPTIOSTA:
Uusi adoptiolaki mahdollistaa niin sanotun avoimen adoption, joka tarkoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa, mutta on yhtä pitävä ja peruuttamaton kuin muutkin adoptiot. Käräjäoikeus vahvistaa syntymävanhempien, adoptiovanhempien ja sosiaalityöntekijän laatiman sopimuksen, jossa määritellään, miten lapsi ja syntymävanhempi tai -vanhemmat pitävät yhteyttä toisiinsa.
Avoimen adoption kaltaisia käytäntöjä on monissa perheissä, myös kansainvälisissä adoptioperheissä, vaikka virallinen sopimus puuttuisi. Tällöin yhteydenpidon osapuolia voivat olla muutkin kuin syntymävanhemmat, esimerkiksi sisarukset ja isovanhemmat.
Avoimen adoption tarkoituksena on turvata lapselle sekä pysyvä ja turvallinen koti että oikeus tuntea juurensa. Se voi sopia tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet ovat motivoituneita yhteydenpitoon. Tällainen järjestely voi tulla kyseeseen silloin, kun sijaisperheessä elänyt lapsi adoptoidaan ja vakiintunutta yhteydenpitoa halutaan pitää yllä.
Tutustu Adoptioperheet yhdistykseen. Vieraile sivuillamme https://www.adoptioperheet.fi/
