Olet täällä

Lapsiesitys

Kun adoptiolautakunnalta on saatu lupa, kotimaan adoptiossa hakijat jäävät odottamaan lasta. Prosessi kestää kokonaisuudessaan noin 3–5 vuotta, joskus jopa pidempään. Suomessa toteutuu vuosittain noin 30–50 niin sanottua vierasadoptiota, valtaosa lapsista on vauvaikäisiä. Syntymävanhemmilla on kahdeksan viikon harkinta-aika, jonka jälkeen he voivat tehdä päätöksen lapsensa luovuttamisesta adoptioon. Suurin osa lapsista viettää elämänsä ensimmäiset kuukaudet lyhytaikaisessa sijaisperheessä. Kotimaan prosessi päättyy jälkiseurantaan ja adoption vahvistamiseen.

Uuden adoptiolain myötä kotimaan adoptioissa on mahdollisuus myös niin kutsuttuun avoimeen adoptioon. Siinä vanhemmuus siirtyy syntymävanhemmilta adoptiovanhemmille, mutta lapsen siteet ja yhteydenpito biologiseen sukuun säilyvät.

Aikaisemmin kotimaan adoptioon ei vaadittu arviota eikä lautakunnan lupaa, joten siirtymävaiheen käytäntö saattaa vaihdella hieman kunnittain.

 

Kansainväliseen adoptioon päätyneet hakijat kokoavat tarvittavat asiakirjat kunkin luovuttavan maan ohjeiden mukaan ja lähettävät ne valitsemaansa maahan adoptiopalvelunantajan (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Interpedia ry tai Pelastakaa Lapset ry) välityksellä. Keskimäärin adoptioprosessi kestää noin 2–5 vuotta, neuvonnan alusta lapsen saapumiseen. Adoptio vahvistetaan joko lapsen syntymämaassa tai Suomessa. Lapsen kotiuduttua adoptioneuvonta jatkuu jälkiseurantana.

Ulkomailta adoptoidaan Suomeen vuosittain noin 150–200 lasta. Luovuttavien maiden lastensuojelu kehittyy jatkuvasti, joten adoptoitavat lapset ovat yhä vanhempia ja usein erityistarpeisia. Nykyään noin 40 prosenttia Suomeen tulevista lapsista on yli 3-vuotiaita.