Olet täällä

Sanasto

Adoptioteemaan liittyy joitakin erityisiä sanoja ja lyhennyksiä, joiden selityksiä kokoamme tänne:


ADOPTIONEUVONTA
Jokaisen Suomessa adoptoivan täytyy saada adoptioneuvontaa. Soittamalla oman kunnan sosiaalitoimeen saa tietää, järjestääkö oma asuinkunta itse adoptioneuvonnan, ostaako se palvelun Pelastakaa Lapset ry:ltä vai tekeekö kunta yhteistyötä toisen kunnan kanssa. Adoptioneuvonta on lakisääteistä ja maksutonta. Adoptioneuvonnassa selvitetään hakijan/hakijoiden valmiudet adoptiovanhempuuteen. Vähintään puoli vuotta kestävä neuvontaprosessi sisältää useamman tapaamisen perheen ja sosiaalityöntekijän kesken ja niissä käsitellään hakijan motiiveja adoptioon, taloudellinen tilanne, asuinolot, rikosrekisteritausta ja terveydentila, kartoitetaan elämänkatsomusta ja aikaisempia elämänvaiheita sekä ihmissuhteita. Yksityisasioista keskusteleminen vieraan henkilön kanssa voi tuntua vaikealta, mutta voi toisaalta avata uusia näkökulmia ja valmistaa hakijoita adoptiovanhemmuuteen. Neuvonnan aikana perhe saa tietoja adoptioprosessista, adoptioon liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeudellisista kysymyksistä.

Adoptioneuvontaa annetaan myös lapsen adoptioon luovuttavalle vanhemmalle (ks. Pelastakaa Lasten opas syntymävanhemmalle) ja lapsen iästä riippuen myös lapselle itselleen.

Adoptioneuvonnasta laissa

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaisemassa sähköistä opasta adoptioneuvonnasta.

 

ADOPTIOLAKI (22/2012) JA ADOPTIOASETUS (202/2012)
(på svenska adoptionslag, förordning om adoption) (in English Adoption Act)

 

ADOPTIOLAUTAKUNTA

Adoptiolautakunnan tehtävät ja jaostot
Adoptiolautakunnasta
asetuksessa

 

ADOPTIOLUPA

Adoptioluvasta laissa

 

AVOIN ADOPTIO ("ADOPTIOLAPSEN OIKEUS PITÄÄ YHTEYTTÄ AIKAISEMPAAN VANHEMPAANSA")

Avoimella adoptiolla tarkoitetaan lapsen oikeutta pitää yhteyttä aikaisempaan tai aikaisempiin (yleensä biologisiin) vanhempiin oikeuden vahvistamalla tavalla. Yhteydenpidosta huolimatta syntymävanhempi luopuu vanhemmuudestaan ja vanhempainoikeuksistaan, joten avoin adoptio on aina pysyvä ratkaisu. Avoin adoptio edellyttää, ettei yhteydenpito ole lapsen edun vastaista ja kaikki osapuolet haluavat sitä. Yhteydenpidosta laaditaan sopimus, jonka tuomioistuin vahvistaa, ja tätä sopimusta tarkastellaan säännöllisesti sosiaalityön tuella.
Aikaisemmmin kaikki adoptiot olivat ns. "suljettuja adoptioita", jolloin yhteys biologisiin vanhempiin yleensä katkesi. Toisaalta yhteydenpitoa on adoptioissa ollut myös ennen nykyadoptiolain suomaa virallistettua mahdollisuutta. Adoptiolain mukainen käytäntö koskee vain kotimaan adoptiota.

Avoimesta adoptiosta laissa (8 luku)
Pelastakaa Lasten Opas syntymävanhemmalle adoptiota harkittaessa

 

KOTIMAAN ADOPTIO
Kotimaan adoptioon annetaan vuosittain noin 30-50 lasta ns. vieraslapsiadoptioon ( = muut kuin perheen sisäiset adoptiot). Nykyään myös kotimaan adoptioon tarvitaan neuvonta ja adoptiolupa.
Vaikka kotimaasta adoptoitu ei välttämättä ulkoisesti poikkea perheestään, häntä mietittyvät samanlaiset asiat identiteetistä ja taustasta kuin kv-adoptoitujakin. 

Artikkeli: Adoptiosta puhuminen kotimaan adoptioperheissä (ilmestynyt Adoptioperheet-lehdessä 3/2013)
Lue lisää kotimaan adoptiosta tietopankista

 

PALVELUNANTAJA KANSAINVÄLISESSÄ ADOPTIOSSA
Neuvonnan loppuvaiheessa valitaan kansainvälisessä adoptiossa palvelunantaja, joita Suomessa on kolme; Interpedia ry, Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmä ja Pelastakaa Lapset ry. (Kotimaan adoptiossa lapsen sijoittaa lapsen syntymäkunta tai Pelastakaa Lapset ry). Adoptiopalvelunantajaksi voi valita minkä tahansa riippumatta siitä, minkä tahon kautta hakijat ovat saaneet adoptioneuvonnan tai missä he asuvat. Palvelunantaja välittää ulkomaalaiselle, adoptiovapaalle ja kodin tarvitsevalle lapselle adoptiovanhemmat Suomesta. Palvelunantaja valitaan ennen adoptioluvan hakemista, sillä palvelunantaja hakee luvan perheelle adoptiolautakunnalta. Palvelunantaja avustaa kohdemaan valinnassa ja toimittaa adoptiohakemusasiakirjat kohdemaahan. Se toimii yhteydenpitäjänä kohdemaan adoptioviranomaisten sekä adoptiohakijoiden välillä koko adoptioprosessin ajan. Palvelunantaja välittää aikanaan tiedon perheelle esitetystä lapsesta ja ohjeistaa hakumatkaa varten sekä adoption vahvistamiskäytännöissä.
 

Kansainvälisestä adoptiopalvelusta laissa, asetuksessa

 

SELVITYS (aikaisemmin kotiselvitys)
Adoptioneuvonnan lopuksi hakijoista tehdään kirjallinen lausunto, adoptiolain mukainen selvitys. Kotiselvityksen tarkoituksena on antaa sekä adoptioluvan myöntävälle lautakunnalle että lapsen synnyinmaan viranomaisille tiivistetty, mutta kuitenkin mahdollisimman tarkka ja perusteltu kuvaus lasta toivovasta perheestä ja hakijoiden olosuhteista sekä kyvyistä ja mahdollisuuksista huolehtia adoptoidusta lapsesta. Siihen sisältyy myös neuvontaa tehneen sosiaalityöntekijän oma arvio hakijan/hakijoiden soveltuvuudesta vanhemmaksi.  Sosiaalityöntekijän laadittua selvityksen hakijaperhe saa tutustua asiakirjaan, korjata mahdolliset virheet ja kommentoida dokumenttia ennen sen toimittamista eteenpäin. Kokonaiskuvan syntymisen kannalta tärkeää on se, että adoptioneuvonnassa käsitellyt asiat kuvataan, avataan ja perustellaan kotiselvityksessä mahdollisimman tarkasti. 

Selvityksestä asetuksessa

 

S/N - SPECIAL NEEDS       erityistarpeinen lapsi
Adoptiolasten erityistarpeisuudella tarkoitetaan monia erilaisia psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen tai lapsen taustaan liittyviä asioita. Se voi tarkoittaa diagnosoitua kehitysvammaa, mutta joissain maissa erityistarpeiseksi lapseksi voidaan luokitella kosmeettisen piirteen, kuten ison luomen, perusteella. Muita tyypillisiä erityistarpeita ovat mm. liikuntarajoitteisuus, raajaepämuodostumat, diabetes, hepatiitti, sydänongelmat, kitalakihalkio, näköongelmat sekä kehitysviiveet.
PeLan artikkeli kolmesta erityistarpeisen lapsen adoptoineesta perheestä 

Adoptiolautakunta adoptiolapsen erityisyydestä