Olet täällä

Usein kysyttyä

Voit lähettää meille kysymyksiä osoitteeseen toimisto(@)adoptioperheet.fi tai lomakkeella. Todennäköisesti sama asia askarruttaa jotakuta toistakin! Käytännöt ja tilanteet muuttuvat aika ajoin, joten kaikki tiedot kannattaa tarkistaa vielä adoptioneuvonnanantajalta tai -palvelunantajalta.


Olen kiinnostunut adoptiosta, miten prosessi aloitetaan? 

Kannattaa pikimmiten ilmoittaa itsensä neuvontajonoon, sillä odotusaika neuvontaan pääsemiseksi saattaa olla paikkakunnasta riippuen kuukausia, jopa yli vuoden. Adoptioneuvonta on lakisääteistä ja hakijoille ilmaista. Sitä annetaan kotimaan adoptiossa myös syntymävanhemmille ja lapsen iästä riippuen lapselle itselleen. Sen antaa joko oman kunnan sosiaaliviranomainen tai ostopalveluna toinen kunta tai Pelastakaa Lapset ry. Ensimmäiseksi kannattaa siis soittaa oman kunnan sosiaalivirastoon ja kysyä, miten adoptioneuvonta on ko. kunnassa järjestetty.

Heti alkuvaiheessa kannattaa tilata infomateriaalia Adoptioperheet ry:ltä sekä kaikilta kolmelta kansainvälisen adoption palvelunantajalta: Helsingin kaupunki, Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry. (Tilannepäivitys 17.6.2016: Helsingin kaupunki on ajamassa alas rooliaan kv-adoptioiden palvelunantajana, mutta se antaa edelleen adoptioneuvontaa.) 

Adoptioperheet ry tukee odotuksen aikana monin tavoin. Esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä lehdessä on paljon tietoa ja omakohtaista kokemusta adoptioprosessin eri vaiheista. Yhdistyksellä on myös ryhmiä kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomen. Jäseneksi liittyminen käy helposti nettisivujemme kautta. Älä arastele lähteä mukaan toimintaan, vertaistuki on kullan arvoista!

Suomesta käsin itsenäiset, ilman adoptiopalvelunantajaa tapahtuvat adoptiot ovat mahdollisia vain harvoissa tapauksissa. Lue Adoptiolautakunnan tiedote asiasta.


Mitä adoptiovanhemmilta vaaditaan?

Adoptiolain (22/2012) mukaan adoptiovanhemman tulee olla 25 vuotta täyttänyt ja lapsiesityksen tullessa korkeintaan 49-vuotias. Muut kuin aviopuolisot eivät voi yhdessä adoptoida lasta, mutta lapsen voi adoptoida myös yksin. Tämä tarkoittaa sitä, että avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät eivät voi adoptoida lasta yhdessä.

Kaikki muut seikat ovat vähemmän yksiselitteisiä ja on neuvontaa antavan sosiaalityöntekijän tehtävä arvioida niiden vaikutusta hakijan/hakijoiden kykyyn toimia vanhempana. Suomessa päätöksen tekee Valviran adoptiolautakunta. Luovuttavilla mailla on omia vaatimuksia hakijoiden suhteen. Ikä, avioliiton kesto, terveys ym. seikat vaikuttavat siihen, mitkä maat voivat tulla kyseeseen. Näistä saa tietoa palvelunantajilta.

VIDEO: Täytyykö adoptiovanhemman olla superihminen?


Adoptioneuvontaa antava sosiaalityöntekijä tuntuu tietävän kovin vähän adoptiosta, mitä tehdä?

Jokainen joutuu joskus työssään tilanteeseen, jossa tehtävä tulee eteen ensimmäistä kertaa. Adoptiolain mukaan neuvontaa antavan sosiaalityöntekijän pitää olla adoptioasioihin perehtynyt. Sosiaalityöntekijä voi hankkia lisätietoa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön oppaasta adoptioneuvonnan antajalle (kts, pdf Valviran sivuilla), hän voi tilata materiaalia palvelunantajilta ja Adoptioperheet ry:ltä ja edellä mainittujen tahojen lisäksi soittaa adoptiokuraattorille tai kokeneemmille adoptioneuvonnan antajille. Puutteellinen selvitys adoptiohakijoista (aikaisemmin kotiselvitys) johtaa lisäselvityspyyntöihin adoptiolupaa hakiessa. Siksi hyvän ja kattavan selvityksen tekemisessä ei kannata kiirehtiä, vaan paneutua siihen yhdessä huolella. On hakijan oikeusturvan mukaista, että kotiselvitys on oikeellinen ja paikkansapitävä, eli selvityksen viimeistelyyn tulee panostaa ja pyytää tarvittaessa oleelliset korjaukset. Selvitys edustaa perhettä lupapäätöksen tekevälle adoptiolautakunnalle että kansainvälisessä adoptiossa lähtömaan viranomaisille ja kontaktille. Selvityksen tekevä ammattilainen toki kertoo kantansa hakijan/hakijoiden soveltuvuudesta adoptiovanhemmaksi.

Virallisen adoptioneuvonnan lisäksi hakijoiden kannattaa etsiä tietoa liittymällä yhdistyksiin, käymällä valmennuskursseilla, koulutuksissa ja tapaamisissa, jotka antavat samalla hyvän kontaktiverkoston tulevaisuutta silmällä pitäen. Nettisivuiltamme löydät kasvavan tietopankin ja laajan kirjalistan, joiden avulla tietoa voi kartuttaa. Jäsenenä voit lainata kirjoja myös kirjastostamme, joko paikan päällä Kotolassa tai postitse.


Pitääkö olla todistus lapsettomuudesta tai käydä lapsettomuushoidoissa ennen kuin voi adoptoida?

Mikään taho Suomessa ei voi prosessin etenemiseksi vaatia lääkärintodistuksia lapsettomuudesta tai lapsettomuushoidoissa käymisestä. Biologinen lapsettomuus ei ole adoptoinnin edellytys. Kotimaan adoption edellytyksenä on kuitenkin tahaton lapsettomuus, ja esimerkiksi biologiset lapset ovat este kotimaasta adoptoimiselle. Kansainvälisistä kontakteista suuri osa hyväksyy myös perheet, jotka lähtevät suoraan adoptioon tai joissa on ennestään biologisia lapsia. Jotkut kontaktit ulkomailla saattavat kuitenkin vaatia lapsettomuustodistuksen.


Kuinka todennäköistä on saada hylkäävä päätös lautakunnasta?

Adoptiolautakunta antaa hylkäävän päätöksen harvoin. Vuonna 2014 lupaa ei myönnetty kahdelle hakijalle (223 päätöstä), (vastaavat luvut 2013: 6 kieltävää / 254 päätöstä, 2012: 3 hylkäävää / 293 päätöstä).


Odotusaika tuntuu pelottavan pitkältä, miten sen voisi käyttää parhaiten hyödyksi?

Odotusaika on tosiaan monesti pitkä, vaikkakin prosessien pituudet vaihtelevat melko lailla. Lisäksi tilanteet voivat muuttua prosessin aikana ja odotus entisestään venyä hakijoista riippumattomista syistä. Silloin ovat läheisten (ks. lisätietoa läheiselle) lisäksi hyvänä tukena muut adoptioperheet ja –odottajat, jotka saman kokeneina ymmärtävät usein parhaiten. Kannattaa siis jo alkuvaiheessa liittyä Adoptioperheet-yhdistykseen (liittymislomakkeelle), käydä tapaamisissa ja tutustua aktiivisesti muihin.

Lisäksi odotusaika kannattaa käyttää hyväkseen lukemalla ja käymällä luennoilla, sillä lapsen tulon jälkeinen aika voi olla niin intensiivistä, että valmistautumisesta on paljon hyötyä. Toki vanhemmaksi kasvetaan adoptioperheessäkin olemalla ja elämällä lapsen kanssa, mutta etukäteisvalmentautumisesta ei ole haittaa.


Onko yhdistys tarkoitettu kotimaasta adoptoitujen perheille?

Kyllä, ehdottomasti! Adoptioperheet ry on perustettu kaikkia adoptioperheitä ja adoptiota harkitsevia varten. Vaikka adoptoitu lapsi ei vaihtaisi kieltä tai kulttuuria, on taustalla monia samoja kysymyksiä kuin ulkomailta adoptoitujen perheissä. Kotimaasta adoptoitujen perheet ovat tervetulleita kaikkiin tilaisuuksiimme ja lisäksi on kotimaaperheille myös omia tapaamisia ja ryhmiä. 

Voit ilmoittaa jäsenrekisteriämme varten, että olet kiinnostunut kotimaan adoptiosta, jolloin lähetämme sinulle muun informaation lisäksi kotimaan adoptiota koskevat uutiskirjeet ja viestit. Kysy lisää toimisto(@)adoptioperheet.fi


Onko yhdistys tarkoitettu adoptoiduille itselleen?

Kyllä vain! Adoptioperheet ry tarjoaa adoptoiduille vertaistukea ja tietoutta ajankohtaisista adoptioon liittyvistä aiheista. Vuonna 2014 painopistealueella olikin adoptoitujen vertaistuen kehittäminen. Vuonna 2015 palkattiin ensimmäinen nuorisotoiminnan kehittäjä kehittämään adoptoiduillle nuorille omaa leiri- ja ryhmätoimintaa sekä ottamaan heidät osaksi yhdistystämme. Jos sinulla on jotain kysyttävää nuorisotoiminnasta, voit ottaa yhteyttä nuorisotoiminnan kehittäjäämme, Eliakseen. (elias.helminen(at)adoptioperheet.fi/045 8827080)

Teemme yhteistyötä myös aikuisten adoptoitujen yhdistysten kanssa: Kansainvälisesti adoptoidut aikuiset ry (KAA ry), Vuxna Internationellt Adopterade i Finland (VIA rf), Aikuiset adoptoidut ry ja Adopterade Finland rf.


Haluan antaa lapseni adoptoitavaksi, miten minun tulee toimia?

Aluksi asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Kunnan sosiaaliviranomainen tai Pelastakaa lapset ry auttavat tässä tilanteessa. Adoptiolaki ja asetus antavat perustietoa asiasta. Suomessa on voimassa ns. vahva adoptio, mikä tarkoittaa sitä, että juridiset siteet katkeavat kokonaan biologisen vanhemman ja lapsen välillä, ja adoptio on purkamaton, kun se on virallisesti astunut voimaan. Kannattaa kysyä sosiaalityöntekijältä myös ns. avoimesta adoptiosta, jolloin yhteydenpito lapseen on mahdollista.
Adoptiopaperit voi allekirjoittaa aikaisintaan kahdeksan viikkoa lapsen syntymästä. Harkinta-aika on kuitenkin yksilöllinen, ja sitä tulee käyttää niin pitkään kuin päätöksen tekeminen vaatii. Pelastakaa Lapset ry:n julkaisu Opas syntymävanhemmalle adoptiota harkittaessa


Miksi minun asuinalueellani ei ole mitään toimintaa?

Adoptioperheet ry:n toiminta on alkanut ja se perustuu edelleen aktiiviseen vapaaehtoistoimintaan. Jos kaipaat omalle alueellesi toimintaa, yhdistys voi auttaa alkuun pääsemisessä. Voimme julkaista lehdessä ja nettisivuilla ilmoituksen, jolla etsitään muita innostuneita. Voimme myös antaa toimiviksi havaittuja vinkkejä toiminnan pyörittämiseen sekä muiden vetäjien yhteystietoja. Julkaisemme tietoja tapaamisista niin lehdessä kuin tapahtumakalenterissa. Verkostoituminen kannattaa - yhdessä toimiminen on hauskaa!

Lisätietoa yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta

 

Sivu on päivitetty 17.6.2016.