Tietoa adoptiosta

Adoptio on lastensuojelullinen ja juridinen toimenpide, jossa lopputuloksena on aina omia lapsia ja oikeita vanhempia eli perhe kaikessa ainutlaatuisuudessaan.

Adoptioon liittyy monenlaisia tarpeita ja näkökulmia. Näille sivuille olemme jaotelleet tietoa, jotta löytäisit etsimäsi. Kerro meille, miten onnistuimme!

Kaikki sivuillemme kootut teemat eivät koske kaikkia adoptioita. Adoptioperheissä tapahtuu asioita, jotka eivät johdu adoptiosta. Mutta adoptio saattaa luoda näiden kokemusten päälle eräänlaisen filtterin, josta on hyvä olla tietoinen.

Kotimaan ja kansainvälistä adoptiota

Adoptiota tapahtuu sekä kotimaassa että ulkomailta luvanvaraisten adoptiopalvelunantajien kautta. Tilastotietoa Suomeen tehdyistä kansainvälisistä adoptioista on kerätty vuodesta 1985 lähtien (yksityiskohtaiset tilastotiedot löytyvät Valviran sivuilta).

Suomessa syntyneitä lapsia adoptoidaan kotimaan adoption kautta noin 30-50 vuosittain (ns. vieraslapsiadoptio). Tilastokeskus julkistaa tietoa adoptioiden määristä maassamme.  https://www.stat.fi/til/adopt/index.html

Kansainvälisissä adoptioissa tilanteet muuttuvat, luovuttavat maat vaihtuvat välillä, ja saapuvien lasten määrä vaihtelee. Kansainvälisen adoption idea onkin, että se olisi aina väliaikainen ratkaisu, niin kauan kunnes kyseisessä maassa saadaan omat lastensuojeluasiat järjestykseen niitä kehittämällä.

Suomesta luovutettiin lapsia adoptioon vielä niinkin myöhään kuin 1970-luvulla ulkomaille, erityisesti Ruotsiin ja Tanskaan.

Vanhemmuudesta kiinnostuneet saattoivat ilmoittaa sanomalehdissä halukkuudestaan ”ottaa vastaan ottolapsi”.

Juridiikkaa ja lastensuojelua

Adoptio on juridinen prosessi, jota säätelevät monet lait, ja jossa vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kokonaan adoptiovanhemmille.

Adoptio on lastensuojelullinen toimenpide, se toteutetaan lapsen parhaan näkökulmasta, ja kaikissa lasta koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Adoptiolla tavoitellaan lapselle pysyvää ja turvallista kiintymyssuhdetta hänestä huolehtivaan aikuiseen.

Erityyppisiä adoptioita

Jaottelu kotimaan (Suomessa syntyneiden) ja kansainvälisen adoption välillä on ehkä selkeä, mutta millaisia muita adoptioita voi olla?

  • ns. vieraslapsiadoptio
    Vanhemmat saavat adoption kautta lapsen, joka ei ole heille kummallekaan aikaisempaa sukua. Täksi yleensä ihmiset adoption mieltävät.
  • perheen sisäinen adoptio
    Perheen yhdellä aikuisella on jo juridinen vanhemmuus perheen lapseen, ja samankaltainen suhde halutaan virallistaa vanhemman aviopuolisoon. Näin voi tapahtua esimerkiksi sateenkaariperheissä tai uusperheissä. Perheen sisäinen adoptio edellyttää lapsen mahdollisen toisen vanhemman suostumusta adoptioon, sillä  hänen juridinen vanhemmuutensa lakkaa adoption myötä.
  • aikuisadoptio
    Aikuisadoptio on kyseessä, kun jo täysi-ikäinen ihminen virallistaa suhteensa häntä alaikäisenä vanhemman lailla hoitaneeseen aikuiseen. Kuka tahansa aikuinen ei siis voi adoptoida ketä tahansa täysi-ikäistä.
    Aikuisadoptiossa ei tarvitse kysyä biologisten vanhempien suostumusta asiaan, mutta mikäli kyse ei ole biologisen vanhemman puolisosta, aikaisemman vanhemman juridinen vanhemmuus lakkaa tämän myötä.

Missä roolissa etsit tietoa adoptiosta?

Vaikka samat teemat, kuten esimerkiksi kiintymystrauma tai jälkipalvelu, saattavat kiinnostaa monia, voi näkökulma olla hyvinkin eri adoptiohakijalla, adoptoituja tai adoptioperheitä kohtaavalla ammattilaisella tai adoptoidulla itsellään.

Löytyisikö etsimäsi tieto alle listatuista oikopoluista?

Jos etsit tietoa yleisesti adoptioprosessista, eli adoption aloittamisen ja etenemisen eri vaiheista, kurkkaa adoptiopolkumme!

adoptioprosessin eteneminen polkuna

Adoptioon liittyviä etuuksia

Kansainvälisen adoption matka- ja muita menoja osittain kattamaan tarkoitetusta adoptiotuesta löydät tietoa Kelan sivuilta.

Jos haluat tietää adoptioperheitä koskevista perhe-etuuksista, löydät tietoa Kelan vanhempainraha -sivulta tai meidän sivuiltamme tietoa perhe-etuuksista.

Kaikilla adoption osapuolilla (adoptoidulla, adoptiovanhemmilla ja biologisilla vanhemmilla) on lakisääteinen oikeus saada neuvontaa myös adoption vahvistamisen jälkeen. Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijöiden kanssa voi mennä juttelemaan matalalla kynnyksellä. Sieltä voi saada edelleenohjausta muihin palveluihin ja tarvittaessa vaikka lausunnon adoptioerityisyydestä hakemuksien tueksi.

X