Artikkelin on kirjoittanut Anna Varakas. Teksti on julkaistu Adoptioperheet lehdessä 4/16 Elämäntarina.
Musiikki aktivoi aivoja, rentouttaa kehoa, lisää empatiaa ja liittää ihmiset yhteen. Monien positiivisten vaikutustensa vuoksi musiikkia hyödynnetään myös terapiassa. Tuttu melodia nostattaa kyyneleet silmiin ja tuo muistoja vuosien takaa. Juoksuaskel kevenee ja liikkeeseen löytyy rytmi, kun korvanapeissa hakkaa oikea biitti. Suuri osa meistä hyödyntää musiikkia arjessaan eri tavoin, joko tietämättään tai tietoisesti. Musiikki vaikuttaa tunteisiin ja säätelee kehon toimintoja monin eri tavoin. Musiikki lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sen ansiosta yhteistyö sujuu paremmin ja empatia kasvaa. Mutta mihin musiikin parantava vaikutus oikein perustuu?
Musiikin vaikutusta ihmiseen tutkitaan vilkkaasti ympäri maailmaa. Tutkimusten mukaan musiikki vapauttaa aivoissa mielihyvä- ja läheisyyshormoneja, ja se parantaa aivopuoliskojen välistä vuorovaikutusta. Viestit kulkevat tehokkaammin, jolloin oppiminen, päättely ja muisti tehostuvat. Musiikki parantaa motorisia taitoja sekä käsi-silmäkoordinaatiota. Myös kielen äänteiden, rytmin ja sanojen omaksuminen helpottuu.
Monipuolinen hoitomuoto
Musiikkiterapia on kuntoutus- ja terapiamuoto, jossa hyödynnetään musiikin parantavia vaikutuksia. Musiikkiterapeutit Reetta Keränen ja Terhi Mäkelä-Pesonen käynnistävät ensi vuonna adoptiolapsille ja heidän vanhemmilleen räätälöidyn musiikkiterapeuttisen vuorovaikutusryhmän Helsingissä.
Reetta ja Terhi ovat hoitaneet erilaisia vuorovaikutukseen ja kiintymyssuhteeseen liittyviä traumoja sekä työskennelleet työparina useampia vuosia. Terhi on lisäksi itsekin adoptiovanhempi.
”Musiikkiterapiassa soitetaan, lauletaan, kuunnellaan musiikkia, liikutaan tai vaikkapa maalataan musiikin inspiroimana. Siellä voidaan säveltää tai sanoittaa omia kappaleita tai improvisoida. Aiempia musiikkitaitoja ei tarvita eikä tarkoituksena ole oppia soittamaan. Joskus tietyn soittimen harjoittelu voi kuitenkin tukea terapian tavoitteita”, Reetta ja Terhi kertovat. Musiikkiterapiaan pääsee yleensä lääkärin lähetteellä, ja hoidolle määritellään aina tavoite. Tavoitteet voivat liittyä kielenkehityksen ja tunteiden säätelyyn.
Ota musiikki osaksi arkeasi
- Laula lapsellesi. Laulu viestii enemmän tunteita kuin pelkkä puhe.
- Hoiva- ja tuutulaulut luovat turvaa ja tuttuuden tunnetta myös isommille lapsille.
- Laululeikit, jotka sisältävät rauhallista, lempeää koskettelua, vapauttavat oksitosiinia. Stressihormonin taso laskee.
- Kuuntele yhdessä musiikkia tai liiku musiikin tahdissa. Se auttaa virittäytymään samaan tunnelmaan ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Keksi omia värssyjä sanoittaaksesi päivän kulkua. Musiikki on leikillistä, ja sen avulla voi olla helpompi ottaa tietoa vastaan. Tämä auttaa erityisesti lapsia, joilla on kielellisiä haasteita.
- Vaikka iloitsisit nopeasta kielen kehityksestä ja suomen kielen oppimisesta, vaali myös esikielellistä kommunikaatiota: äännähdyksiä, ilmeitä, eleitä ja loruilua.
Musiikilla on merkittävä rooli vanhemman ja vauvan välisessä varhaisessa vuorovaikutuksessa.
Musiikkiterapialla voidaan hahmottaa minäkuvaa, rakentaa elämäntarinaa tai harjoitella vuorovaikutustaitoja. Se soveltuu myös traumakokemusten tai elämänmuutosten käsittelyyn. ”Musiikki aktivoi mielen symbolista tasoa. Se mahdollistaa asioiden käsittelyn epäsuorasti ilman kielellistä nimeämistä. Vaikeista tunteista voidaan puhua symbolisesti turvallisen etäisyyden takaa”, Terhi kertoo.
”Musiikkiin voi kohdistaa erilaisia tunteita, eikä musiikki mene rikki voimakkaista tai aggressiivisista tunteista”, Reetta jatkaa.
Uutta: matalataajuinen äänivärähtelyhoito
Terhi Mäkelä-Pesonen ja Reetta Keränen uskovat, että musiikin avulla voidaan ikään kuin peruuttaa ajassa taaksepäin ja auttaa adoptiolapsia ja heidän vanhempiaan saamaan korvaavia kokemuksia varhaisesta, esikielellisestä vuorovaikutuksesta.
VIBROAKUSTINEN TERAPIA on kattokäsite hoitomuodoille, joissa käytetään terapeuttisesti matalataajuista siniääntä (n. 20–100Hz). Hoidosta voi olla apua esimerkiksi jännittyneisyyteen, Alzheimerin ja Parkinsonin tautien oireisiin, masennukseen, kivun lievitykseen, stressi- ja ahdistushäiriöihin ja unihäiriöissä. Vibroakustinen terapia kannattaa aloittaa ammattilaisen kanssa, jolloin ohjelma rakennetaan yksilöllisesti. Hoitoa annetaan vibroakustisella patjalla tai fysioakustisella tuolilla, ja siihen liitetään usein keskustelua ja musiikin kuuntelua. Vibroakustisen terapian tutkimus ja hoitomuodon kehittäminen ovat voimakkaassa nousussa maailmalla ja Suomessa.
Lue lisää: www.helsinginmusiikkiterapia.net.
Alussa oli musiikki
Emeritusprofessori Colwyn Trevarthenin mukaan vauvan ja vanhemman välinen suhde syntyy tietynlaisista vuorottelufraaseista: kun vauva ääntelee, vanhempi vastaa. Vuorottelevista äännähdyksistä muodostuu vauvalle ja hänen hoitajalleen ominainen rytminen vuoropuhelu. Tästä alkeellisesta musiikista kehittyy vähitellen kaikki muu vuorovaikutus.
Vaikka varsinaisia tieteellisiä tutkimuksia juuri adoptiolasten kanssa tehdystä musiikkiterapiasta ei vielä ole, musiikin merkitys varhaisessa vuorovaikutuksessa on kiistatta todettu useissa tutkimuksissa. Terhi ja Reetta uskovatkin, että musiikin avulla voidaan ikään kuin peruuttaa ajassa taaksepäin ja saada korvaavia kokemuksia varhaisesta, esikielellisestä vuorovaikutuksesta. ”Vuorovaikutus on herkkyyslaji. Joskus vanhemmat ja lapsi eivät kuitenkaan ole samalla lailla virittäytyneitä tai he eivät osaa lukea toistensa merkkejä. Musiikkiterapiassa voidaan luoda yksinkertaisia ja helposti tunnistettavia vuorovaikutustapoja ja synnyttää yhdessä toimimisen kokemuksia”, Terhi ja Reetta kuvailevat.
Musiikkiterapeuttinen vuorovaikutusryhmä
Terhin ja Reetan vetämä ryhmä on avoin 3–6-vuotiaille adoptiolapsille ja heidän vanhemmilleen. Adoptiosta tulisi olla vähintään puoli vuotta. Ryhmätapaamisia järjestetään kevään aikana yhdeksän kertaa. Tapaamisista kolme on pelkästään ohjaajien ja vanhempien välisiä.
Vuorovaikutusryhmän työskentelyssä hyödynnetään musiikkiterapeuttisia menetelmiä, mutta se ei ole yksilöllisesti räätälöityä musiikkiterapiaa.
”Tapaamisissa saa arvokasta vertaistukea. Jos ryhmätilanteet ovat lapselle haastavia, niistä voi vetäytyä hetkeksi syrjemmälle. Tapaamisten avulla luodaan yhteisiä musiikillisia muistoja ja kokemuksia. Tavoitteena on, että positiiviset kokemukset siirtyvät osaksi perheiden arkea”, Terhi ja Reetta kertovat.
