Tekstin on kirjottanut Pia Eskelinen ja se on julkaistu alunperin Adoptioperheet-lehdessä 3/18 Terveys
Hevonen on taitava vuorovaikutuskouluttaja, joka ei piittaa ihmisen taustasta. Vuorovaikutus hevosen kanssa vahvistaa tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa. ”On hienoa huomata lasten tunnistavan omat rajansa ensin hevosten ja vähitellen myös ihmisten kanssa”, sanoo kuntouttavaa hevostoimintaa tallillaan ohjaava Minna Martin-Päivä.
Minna Martin-Päivä opastaa lapsia käsittelemään pieniä, pörröisiä shetlanninponeja ja toivottaa samalla iloisesti tervetulleeksi tutustumaan kuntouttavaan hevostoimintaan. Vuonna 2001 perustetulla Wangunojan ratsutilalla on seitsemän hevosta ja viisi ponia. Tilan omistaja Minna on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja ratsastuksenohjaaja. Molemmista on hänen mukaansa apua tallitoiminnassa, sillä usein kasvatuspuolen kokemuksesta on hyötyä, kun asiakkaalle etsitään sopivaa kuntouttavaa toimintaa hevosten parissa. Kuntouttavassa ratsastustoiminnassa pääasia ei välttämättä ole ratsastaminen, vaan hevosen tai ponin läheisyyden tunteminen. Minna kertoo, että hevonen tai poni hyväksyy vieressään olevan ihmisen ehdoitta. Tämä on usein erittäin tärkeää etenkin adoptoiduille lapsille.”Hevosella ei ole mitään ennakko-odotuksia, eikä se välitä siitä, mikä ihmisen tausta on. Usein adoptiolapset tuntevat itsensä erilaisiksi tai jopa huonommiksi kuin muut, mutta hevonen arvostaa lasta juuri sellaisena kuin hän on. Hevosen avulla lapsi pystyy itse hyväksymään itsensä omanlaisenaan yksilönä.”
Hevonen opettaa asettamaan rajoja
Adoptoitujen lasten varhaisissa vuorovaikutussuhteissa on usein ollut erilaisia ongelmia, kuten laiminlyöntiä ja katkoksia. Minna sanoo hymyillen, että hevonen on erittäin hyvä vuorovaikutuskouluttaja. Hevoset toimivat hänen mukaansa vuorovaikutteisina tunnetaitokasvattajina yhdessä ohjaajan kanssa. Ihmisen ja hevosen välisen vuorovaikutuksen monipuoliset hyödyt ovat jo laajasti tunnettuja. Hevosavusteisilla menetelmillä voidaan parantaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä, emotionaalisia tai luovuutta vaativia kykyjä. Hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa. Hevonen auttaa lasta ymmärtämään toiminnan syy- ja seuraussuhteita: jos hoidan hevosta hyvin, hevonen antaa positiivisen palautteen tavalla tai toisella. Jos jotain taas menee pieleen, hevonen reagoi myös siihen. Hevosta seuraamalla ja havainnoimalla lapsi oppii tekemään havaintoja itsestään ja omista reaktioistaan sekä kehittämään omaa toimintaansa.
Kuntouttava hevostoiminta opettaa lasta myös tunnistamaan omat rajansa. Jos hevoselle antaa liikaa vapauksia, se helposti ottaa ohjat ja alkaa toimia vastoin hoitajan ohjeita. Lapsen onkin hyvä tunnistaa omat rajansa ja tehdä ne myös selväksi hevoselle– vaikkapa tilanteessa, jossa hän ei halua hevosen tulevan lähemmäksi. Minna Martin-Päivä sanoo, että on hienoa huomata lasten tunnistavan omat rajansa ensin hevosten ja vähitellen myös ihmisten kanssa. Samalla arvostus itseä kohtaan usein kasvaa ja omanarvontunto lisääntyy. Moni adoptoitu lapsi on selvästi röyhistänyt rintaansa kuntouttavan hetken jälkeen ja todennut iloisesti, kuinka hienosti pärjää niinkin ison eläimen kanssa kuin hevonen on.
Talli tuo elämään pysyvyyttä
Adoptoiduille lapsille pysyvyys ja tieto siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, ovat tärkeitä. Kuntouttavassa hevostoiminnassa pystytään hyvin tukemaan pysyvyyden tunnetta. Tallilla lasta ovat vastassa samat hevoset ja sama opettaja, ja tuntien rakenne toistuu hyvin samanlaisena. Lapsi tietää jo tullessaan,mitä ensimmäiseksi tehdään. ”Pysyvyyden ja muuttumattomuudentunne lisää turvallisuuden kokemusta. Toki on päiviä, joina asioita tehdään tallilla toisin, mutta perusasiat ovat aina samat. Hevosen hoito ja huolenpito kuuluvat oleellisena osana kuntouttavaan hevostoimintaan.”On tärkeää, että adoptoitu lapsi tai nuori saa rauhassa luoda kontaktin tallin aikuiseen, hevosiin ja muuhun ympäristöön. Lapsen ja nuoren on saatava kokea, että hänen elämässään on jotain pysyvää. ”Kouluissa vaihtuvuus on usein suurta, ja opettajia tulee ja menee. Tallitoiminta sen sijaan on pysyvää, sillä yleensä tallinpitäjät pysyvät samalla paikalla pitkään. Niinpä hevostoiminta on omiaan tarjoamaan adoptoiduille ja esimerkiksi lastensuojelun asiakkaille pysyviä ihmissuhteita ja pitkäjänteisyyttä”, Minna summaa.
”Hevonen arvostaa lasta juuri sellaisena kuin hän on.”
– Minna Martin-Päivä
Kuntouttava hevostoiminta
Hevosavusteinen kuntoutumisen tavoitteena voi olla mielen kuntoutumisen lisäksi esimerkiksi tunnetaitojen, keskittymiskyvyn tai motoristen taitojen kehittäminen. Hevostoiminta voi olla ennaltaehkäisevää tai osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Yhteisöllisyys, elämyksellisyys, toiminnallisuus ja dialogisuus (aito kohtaaminen) ovat kuntouttavan hevostoiminnan kulmakiviä. Kuntoutusmuoto sopii esimerkiksi eri-ikäisille mielenterveyskuntoutujille, koulukiusatuille ja syömishäiriöistä, käytöshäiriöistä, autismista tai ADHD-oireyhtymästä kärsiville lapsille, nuorille
tai aikuisille.
