Kategoria Blogi

Ennen vanhaan lastenkodin lapset asetettiin riviin, josta pariskunnat sitten valitsivat itselleen sopivan: toiset terveen pojan tilalle apulaiseksi, toiset kaupunkiin sievän ja kiltin tytön. Toisia ei kukaan valinnut koskaan. 68-vuotias Reijo kertoo nousseensa ylös pitkin adoptioisänsä housunpunttia ja olleensa  siis puolitoistavuotiaana valmis lähtemään kotiin. Ehkä kävikin niin, että Reijo valitsi näin vanhempansa ja hänelle tarkoitetun elämänkulun.

Reijon tultua täysi-ikään, hänen biologinen äitinsä Anna alkoi odottaa Reijoa kylään. Reijon veljet kertoivat, että aina, kun pihaan ajoi auto, Anna meni ikkunaan ja sanoi: – Tuo on varmaan Reijo.

Kului neljäkymmentä vuotta.

Reijon adoptioäiti piti yhteyttä Annaan, mutta ei halunnut Reijon tapaavan biologista äitiään. Vasta adoptioäidin kuoltua Reijo uskalsi ottaa yhteyttä tuolloin jo vanhainkodissa asuvaan Annaan, joka vihdoin sai sanoa hoitohenkilökunnalle: – Tänään tänne ei saa päästää ketään. Minulle tulee arvokas vieras.

Tuo arvokas vieras oli 85-vuotiaan Annan 60-vuotias Reijo-poika.

Äiti ja poika saivat tutustua toisiinsa neljän vuoden ajan ennen äidin kuolemaa. Reijon veljille Anna oli kertonut, että veljeksiä on vielä yksi. Nyt velipojat pitävät yhtä.

– Kotonakin sanoin aina välillä vaimolle, että nyt tuntuu siltä, että pitää hypätä junaan ja lähteä katsomaan äitiä Ouluun. Äiti muodostui minulle läheiseksi. Takaisin Tampereelle päästyäni minun piti aina soittaa äidille ja ilmoittaa, että olen päässyt kotiin.

Vanhempamme ovat luopuneet meistä, jotta olemme saaneet sen elämän, joka on meille tarkoitettu. Ja miten paljon ja monivaiheista apua olemmekaan saaneet! Ja jokainen, joka apua saa, sitä kai joskus tajuaa myös antaa!

 

Kirjoittaja Tiina Launonen.

 

FAKTAA AVOIMESTA ADOPTIOSTA:

Uusi  adoptiolaki mahdollistaa niin sanotun avoimen adoption, joka tarkoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa, mutta on yhtä pitävä ja peruuttamaton kuin muutkin adoptiot. Käräjäoikeus vahvistaa syntymävanhempien, adoptiovanhempien ja sosiaalityöntekijän laatiman sopimuksen, jossa määritellään, miten lapsi ja syntymävanhempi tai -vanhemmat pitävät yhteyttä toisiinsa.

Avoimen adoption kaltaisia käytäntöjä on monissa perheissä, myös kansainvälisissä adoptioperheissä, vaikka virallinen sopimus puuttuisi. Tällöin yhteydenpidon osapuolia voivat olla muutkin kuin syntymävanhemmat, esimerkiksi sisarukset ja isovanhemmat.

Avoimen adoption tarkoituksena on turvata lapselle sekä pysyvä ja turvallinen koti että oikeus tuntea juurensa. Se voi sopia tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet ovat motivoituneita yhteydenpitoon. Tällainen järjestely voi tulla kyseeseen silloin, kun sijaisperheessä elänyt lapsi adoptoidaan ja vakiintunutta yhteydenpitoa halutaan pitää yllä.

Tutustu Adoptioperheet yhdistykseen. Vieraile sivuillamme https://adoptioperheet.fi/

X