Ulkomailta tulevan adoptiolapsen kohdalla perhe on yleensä tilanteessa, jossa lapsen kanssa ei ole yhteistä kieltä. Myös kiintymyssuhteen rakentaminen on aloitettava aivan alusta. Lapsi on voinut jäädä aiemmin vaille varhaista hoivaa ja turvallista kiintymyssuhdetta. Uuteen perheeseen sopeutuessaan lapsi voi oireilla käytöksellään, keskittymisvaikeuksilla, tunneilmaisun vaikeudella ja hänellä voi olla hankaluutta kiinnittyä uuteen perheeseen. Lapselle voi olla vaikeaa ottaa vastaan lohtua tai turvaa vanhemmalta.
Turvallisen kiintymyssuhteen rakentamiseksi on palattava niihin vuorovaikutuksen elementteihin, joilla vanhempi hoivaa vauvaa ja muodostaa suhteen vauvan kanssa. Nämä elementit koostuvat kosketuksesta, ääntelyistä, ravinnon antamisesta ja hoivaamisesta. Tutkijoiden mukaan vauvoilla ja heitä hoitavilla aikuisilla on olemassa myös sisäsyntyinen musiikillisuus. Varhaisen vuorovaikutuksen katsotaan koostuvan pitkälti musiikillisista elementeistä, joita ovat melodia, rytmi, dynamiikka, äänensävy, muoto ja harmonia.
Jokainen adoptiovanhempi voi käyttää musiikkia rakentaessaan kiintymyssuhdetta lapsen kanssa. Lapsen sallimien rajojen mukaan voi käyttää laululeikkejä ja loruja, joissa on mukana kosketusta ja hoivaavia elementtejä. Joskus lapsi tarvitsee ulkopuolista apua voimakkaaseen oireiluunsa ja musiikkiterapia voi tällöin olla yksi vaihtoehto. Koska kiintymyssuhteen trauma tapahtuu varhaisvuosina ei-kielellisellä tasolla, on luontevaa, että korjaavia kokemuksia lähdetään tarjoamaan musiikin keinoin, jolloin voidaan tavoittaa samoja ei-kielellisen tason yhteyksiä.
Suomessa musiikkiterapia lasten kanssa on perinteisesti ollut yksilöterapiaa. Muualla paljon käytetty kuntoutusmoto on perhekeskeinen musiikkiterapia ja vähitellen tämä on leviämässä Suomeenkin. Tällä hetkellä sitä käytetään esimerkiksi sijaisperheissä asuvien lasten kohdalla. Sekä yksilöterapiassa että perhekeskeisessä musiikkiterapiassa on varhaisessa kiintymyssuhteessaan traumatisoituneen lapsen kohdalla tavoitteena, että lapsi pystyisi rakentamaan turvallisen kiintymyssuhteen joko vanhempaan ja/tai terapeuttiin. Adoptiovanhemman mukana olo terapiassa on suositeltavaa, koska silloin kiintymyssuhde muodostuu suoraan siihen aikuiseen, joka on lapsen arjessa muutenkin paikalla.
Syyskuun puolivälissä käynnistyy Helsingin musiikkiterapian ja Adoptioperheet ry:n yhteistyössä järjestämä musiikkiterapeuttinen vuorovaikutusryhmä adoptioperheille. Ryhmän tarkoituksena on tarjota perheille musiikkiterapeuttisia välineitä kiintymyssuhteen rakentamiseen. Ryhmä on kahden musiikkiterapeutin ohjaama ja tapaamiset suunnitellaan perheiden tarpeita vastaaviksi. Ryhmässä on vielä tilaa, ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.helsinginmusiikkiterapia.net
Kirjoittajina Terhi Mäkelä-Pesonen ja Reetta Keränen.
Kirjoittajat ovat musiikkiterapeutteja.
Kuva © Helsingin musiikkiterapia
