In Blogi

Saamme seurata juurimatkalaisten kokemuksia aurinkoisessa ja lämpimässä Etelä-Afrikassa. Kirjoittajat ja näkökulmat vaihtelevat!
Tässä sarjan kolmas kirjoitus, olkaa hyvät!


Istun huoneemme parvekkeella ja muutaman metrin päässä touhuaa lauma paviaaneja. Linnut viheltävät ja jossain huoneistossa laulaa siivooja. Olemme juurimatkan kuudentena päivänä majoittuneet safarihotelliin Pilanesbergin luonnonpuistossa ja matkamme on puolivälissä.

Aloitimme juurimatkan poikani syntymäkaupungista Johannesburgista. Mukanamme matkalla on pojan kummitäti ja hänen biologinen poikansa. Neljännen matkapäivän aamuna tapasimme hotellilla Roshenin, JCWS:n entisen sosiaalityöntekijän, joka hoiti poikani adoption täällä vajaa 10 vuotta sitten. Roshen vei meidät pojan toiveiden mukaisesti katsomaan sairaalaa, jossa poika vuonna 2006 syntyi. Seuraavaksi ajoimme lastenkodille, jossa poikani oli sairaalan ja adoption välisen ajan. Lastenkodin toiminta on pari vuotta sitten lopetettu, mutta pääsimme Roshenin kanssa käymään tyhjässä lastenkodissa. Kävelimme pihalla, jossa leikin poikani kanssa ensitapaamisella, löysimme huoneen, jossa pojan pinnasänky oli ollut ja aulan, jossa sain poikani ensimmäistä kertaa syliini. Johannesburgissa näimme ja koimme paljon erilaisia asioita, mutta tämä aamupäivä oli tunteikkain.

Huomenna matkamme jatkuu Kapkaupunkiin. Juurimatkaa on viikko jäljellä ja lisää nähtävää on vielä edessä.
– Kivointa juurimatkassa on ollut käynti lastenkodissa, safariajelu ja tutustuminen uusiin kavereihin, sanoi poika näin puolivälissä matkaa.

Äiti ja 11 v poika


Hyvät verkostot ja ymmärtävät läheiset ovat tärkeitä arjessa, näin myös adoptioperheiden kohdalla. Joillekin apua ja tukea löytyy suvusta, joillekin ystäväpiiristä.
Joskus voi olla vaikea muotoilla näille elämän tärkeille ihmisille, millaista apua tai tietämystä adoptioon liittyen tarvitaan. Voit vinkata 6 teesistä lähimmäiselle sekä adoptioperheen läheisen oppaastalle, johon olemme koonneet usein adoptioperheissä esiin nousevia teemoja!

X