61-vuotias Marja sai tietää 47-vuotiaana olevansa adoptoitu. Tiedon saatuaan Marjasta tuntui, että hänen menneisyytensä oli pelkkää valhetta. Marja kuvailee tunteitaan: – Menetin identiteettini, ensimmäiseen puoleen vuoteen en nähnyt peilistä mitään. Läheiset lohduttivat Marjaa sanomalla, ettei sitä ollut väliä, ketkä hänen vanhempansa olivat. Niin puhuivat hyvää tarkoittavat ihmiset, jotka eivät tienneet, mistä puhuivat.
Marja löysi syntymävanhempansa. Äiti ei ole toistaiseksi ottanut Marjaa elämäänsä, ja Marja kokee tulleensa toistamiseen äitinsä hylkäämäksi. Adoptoitu käsittelee hylkäämiskokemusta kaikkien kohtaamiensa ihmisten kanssa. Pelko tulla hylätyksi aiheuttaa tarvetta miellyttää: soitamme vaikka pianoa toisen tahdosta, jottei meitä jätettäisi. Haemme paikkaamme ja hyväksyntää suorittamalla. Olemme välillä eksyksissä itseltämmekin, koska tunnemme jäävämme vaille ehdotonta hyväksyntää. Tunnistetuksi tulemisen ja yhteenkuuluvuuden tarve saavat meidät kaipaamaan ja etsimään omaa heimoamme, johon liitymme luonnollisesti.
Kohtaamiset ja erot toistuvat ihmisen elämässä sykleinä. Kun Marja löysi myös Arvo-isänsä, tämä totesi ensitapaamisella: – Voi hyvä jumala, mikä ihme on tapahtunut! Olen saanut tyttären 82-vuotiaana! Elämä tarjosi Marjalle mahdollisuuden syntyä uudelleen syntymäisälleen, ja vastaavasti isälle uuden mahdollisuuden syntyä isäksi. Joskus tarjouksemme kuitenkin hylätään. Tuntuu kipeältä, kun todellisuus jää kauas unelmanäystämme! Mitä muuta voi ihminen toivoa, kuin että meillä olisi joku, joka sanoo meille, kuten Arvo tyttärelleen: – Älä lähde mihinkään, sinun pitää jäädä yöksi kotiin!
Koti on toinen ihminen, joka ottaa meidät vastaan. Se on hyväksyvä katse, lempeä kosketus ja ystävällinen sana. Rakkauden teot auttavat meitä kasvaa omaksi kokonaiseksi itseksemme. Toivottavasti meillä jokaisella on ainakin yksi tällainen koti!
Kirjoittajana Tiina Launonen.
FAKTAA AVOIMESTA ADOPTIOSTA:
Uusi adoptiolaki mahdollistaa niin sanotun avoimen adoption, joka tarkoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa, mutta on yhtä pitävä ja peruuttamaton kuin muutkin adoptiot. Käräjäoikeus vahvistaa syntymävanhempien, adoptiovanhempien ja sosiaalityöntekijän laatiman sopimuksen, jossa määritellään, miten lapsi ja syntymävanhempi tai -vanhemmat pitävät yhteyttä toisiinsa.
Avoimen adoption kaltaisia käytäntöjä on monissa perheissä, myös kansainvälisissä adoptioperheissä, vaikka virallinen sopimus puuttuisi. Tällöin yhteydenpidon osapuolia voivat olla muutkin kuin syntymävanhemmat, esimerkiksi sisarukset ja isovanhemmat.
Avoimen adoption tarkoituksena on turvata lapselle sekä pysyvä ja turvallinen koti että oikeus tuntea juurensa. Se voi sopia tilanteeseen, jossa kaikki osapuolet ovat motivoituneita yhteydenpitoon. Tällainen järjestely voi tulla kyseeseen silloin, kun sijaisperheessä elänyt lapsi adoptoidaan ja vakiintunutta yhteydenpitoa halutaan pitää yllä.
Tutustu Adoptioperheet yhdistykseen. Vieraile sivuillamme https://adoptioperheet.fi/
