Kysy ammattilaiselta – Usein kysytyt kysymykset

Olemme koonneet tälle sivulle adoptoiduille suunnatun Kysy ammattilaiselta -palvelun kautta tulleita kysymyksiä ja vastauksia. Päivitämme sivustolle lisää kysymyksiä ja vastauksia sitä mukaa, kun niitä saamme. Tutustu palveluun tästä!

Minun adoptioni on aikoinaan ollut ns. yksityinen (kv-adoptio) eikä siinä ole ollut Suomen päästä palvelunantajaa osallisena. Olenko silti oikeutettu jälkipalveluun ja mitä kautta voin siihen tässä tapauksessa hakeutua?

Kysymyksesi onkin hieman kinkkinen, sillä yleensä adoption jälkipalvelua antaa se taho, joka on aikanaan adoption hoitanut ja joka hoitaa adoptioasiakirjojen arkistoinnin. Kaikki adoptoidut ovat kuitenkin oikeutettuja jälkipalveluun, joten jälkipalvelun tulisi koskea myös sinua. Jälkipalvelussa voit käydä läpi esimerkiksi omia ajatuksiasi, tuntemuksiasi ja identiteettiin ja taustaan liittyviä kysymyksiä yhdessä työntekijän kanssa.

Koska adoptio on hoidettu itsenäisesti, on todennäköistä, ettei adoptiostasi löydy arkistotietoja, vaan adoptiotasi koskevat tiedot ovat ehkä adoptiovanhemmillasi kotona. Halutessasi voit ottaa kotoa löytyvät asiakirjat mukaan jälkipalvelutapaamiseen ja käydä niitä yhdessä työntekijän kanssa läpi. Voit myös mennä jälkipalvelutapaamiseen yhdessä vanhempiesi kanssa, mikäli haluat. Voit olla yhteydessä oman kotikuntasi sosiaalipalveluihin ja kysyä, miten kotikuntasi on järjestänyt adoptioneuvonnan. He osaavat ohjata sinut ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan. – Saara, sosiaalityöntekijä

Då en adopterad person dör, har hens barn rätt att se hens adoptionshandlingar? Finns det eventuella begränsningar? Kan barnen få handledning/stöd av professionella i ärendet?

Även den adopterades barn har rätt att med stöd (post-adoptions service) få ta del av adoptionshandlingarna, om det inte klart strider mot den adopterades bästa.

Här är ett utdrag ur Adoptionslagen:

93 §

Rätt att få uppgifter

Ett adoptivbarn och barnets vårdnadshavare samt, efter adoptivbarnets död, barnets avkomlingar och deras vårdnadshavare har trots sekretessbestämmelserna rätt att avgiftsfritt få uppgifter ur de handlingar som avses i 92 § av den som bevarar dem. När uppgifterna lämnas ut ska mottagaren erbjudas det stöd och den handledning som behövs.

Den som bevarar handlingarna får vägra lämna ut uppgifter enligt 1 mom., om det finns befogad anledning att anta att adoptivbarnets eller någon annan uppgiftsmottagares hälsa eller utveckling äventyras av att uppgifter lämnas ut eller om det i övrigt klart strider mot dennes bästa eller annat enskilt intresse att uppgifter lämnas ut.

Om en tidigare förälders identitet är känd, ska uppgift om detta trots 2 mom. alltid lämnas ut

1) till ett adoptivbarn som har fyllt 12 år och, efter adoptivbarnets död, till en avkomling som har fyllt 12 år, samt

2) till ett minderårigt adoptivbarns vårdnadshavare och, efter adoptivbarnets död, till en minderårig avkomlings vårdnadshavare. -Catarina, socialarbetare

Minut on adoptoitu Suomessa 1970-luvulla. Olemme puolisoni kanssa selvitelleet asioita hieman ja oletettavasti adoptiosuhteeni on edelleen heikko adoptio. Vanhempani eivät ainakaan muista koskaan tehneensä hakemusta adoptiosuhteen muuttamisesta vahvaksi vuoden 1980 jälkeen. Käsittääkseni voin itse (ja vain minä) hakea käräjäoikeudelta muutosta asiaan. Siihen ei varmaankaan ole mitään valmista kaavaketta, vaan hakemus tehdään kirjallisesti vapaamuotoisena? Voiko suhteen tilaa selvittää jostain vai onko vain tehtävä hakemus ja siinä sitten todetaan miten kävi? Saavatko adoptiovanhempani tai biologinen vanhempani (heitä on ilmoitettu väestörekisteriin vain yksi eli äiti) tiedon siitä, että olen hakenut muutosta? Käsittääkseni heikko adoptiosuhde tulee vastaan siinä kohtaa, jos biologinen vanhempani kuolee ja adoptiota ei ole muutettu vahvaksi adoptioksi. Perunkirjoittaja saa asiasta tiedon ja minä olen osallinen perinnönjakoon. Jos silloin luovun perinnöstä, meneekö osani suoraan lapsilleni? Jos taas päätän hakea adoptioni vahvaksi, perintöasia katkeaa tietysti, mutta tuleeko asia jotenkin perunkirjoittajalle edelleen vastaan vai häviääkö tieto biologisesta lapsesta kokonaan biologisen äitini osalta niin, ettei asia tule esille enää hänen perunkirjoituksessaan? Minulla ei ole mitään sidettä biologiseen vanhempaani enkä ole koskaan ottanut häneen yhteyttä.

Adoptiolain 99 §:n mukaan ainoastaan adoptiolapsi itse voi hakea adoption vahvistamista heikosta vahvaksi. Tämä oli tosiaan adoptiolakiin tullut muutos, sillä lapseksiottamisesta annetun lain mukaan hakemuksen voi laittaa vireille ottovanhempi. Eli olet ymmärtänyt ihan oikein sen, että ainoastaan itse voit hakea adoptiosuhteen muuttamista.

Oletus siis on, että tämä kyseessä oleva ennen vuotta 1980 vahvistettu adoptiosuhde on heikko, jos sitä ei ole haettu vahvaksi. En tiedä, voin vain arvailla, mistä adoptiosuhteen laadun voisi varmistaa. Jokainenhan voi käydä tarkistamassa omat väestötietonsa DVV:n (Digi- ja väestötietovirasto) sivuilta, vahvasti tunnistautuen. En tiedä, voisiko tällainen tieto näkyä siellä?

Kysymys sisälsi todella paljon ihan käytännön kysymyksiä. Kehottaisin olemaan yhteydessä oman asuinpaikkakuntasi toimivaltaiseen käräjäoikeuteen siltä osin, mitä hakemusmenettelyyn tulee (esim. onko olemassa hakulomaketta). Ja käräjäoikeudesta voisi mahdollisesti saada vastauksen myös siihen, näkyykö jostain, onko adoptiota aikanaan haettu heikosta vahvaksi, jos se ei ilmene väestötiedoista. Samoin käräjäoikeudelta kysyisin myös biologisen äidin tiedonsaantioikeudesta.

Perintöasioissa on tosiaan niin, että heikko adoptio konkretisoituu perunkirjoitusten yhteydessä ja jotkut adoptiostaan tietämättömät ovat joskus saaneet tässä vaiheessa vasta tietää olevansa adoptioituja. Jos siis adoptio säilyy heikkona, perimysoikeus biologiseen sukuun säilyy, niin nähdäkseni myös perinnöstä luopumisesta johtuva sijaantulo-oikeus on adoptiolapsen lapsilla.

Kaiken kaikkiaan heikkoon adoptioon liittyvät perintötilanteet voivat olla monimutkaisia, joten jos haluaa tehdä tarkempaa suunnittelua, kannattaa ehdottomasti kääntyä perintöasioita hoitavan lakiasiaintoimiston puoleen. Heikossa adoptiossa esimerkiksi adoptiolapsi ei ole niin vahvassa asemassa, kuin perheen biologinen lapsi.

Vahvan adoption osalta taas perintöoikeus katkeaa kokonaan biologiseen sukuun. Adoptiolapsi perii adoptiovanhempansa ”normaalisti”. Kysymys siitä, jääkö adoptioon annetusta lapsesta joku jälki tällaisessa tilanteessa ja kuka sen näkee, on itsellenikin epäselvä. Tiedustelisin tätäkin käräjäoikeudelta tai toisaalta myös DVV:llä voi olla tietoa siitä, mitä merkintöjä väestötiedoissa näkyy ”adoptiohistorian” osalta ja kuka voi nähdä mitäkin. -Jonna, juristi

Olen miettinyt tätä nyt pitkään ja haluaisin siis tietää onko olemassa tahoa, joka ottaa selville biologisen vanhemman / vanhemmat? Adoptio on aiheuttanut minussa kovan hylkäämisen pelon ja paras tapa minulle olisi se, että jokin muu taho ottaisi selville ylipäänsä sen, ovatko bio-vanhempani elossa ja haluavatko he edes tavata minua. Olen Sri Lankasta adoptoitu.

Voit ottaa yhteyttä kotipaikkakuntasi adoptioneuvontaan. Tukea antaa se taho, joka aikoinaan hoiti adoption (joko kunnan sosiaalitoimisto tai esim. Pelastakaa Lapset ry). Adoption jälkeinen tuki ja tietojen saanti on lakisääteistä asiakkaalle maksutonta sosiaalipalvelua. Ulkomailta adoptoitujen lasten tietojen selvittämisestä saattaa muodostua kuluja adoptoidun synnyinmaassa, kuten esim. asiakirjojen käännöskuluja ym. Näihin voi mahdollisesti saada tukea kunnan sosiaalitoimesta ja lisätietoja voit saada kansainvälisestä adoptiopalvelusta.

Kaikilla adoption osapuolilla on oikeus saada itseään ja biologisia vanhempiaan koskevia tietoja adoptiosta ja saada tukea sosiaalityöntekijältä tähän liittyviin pohdintoihin. Sosiaalityöntekijä/Kansainvälisen adoptiopalvelu auttaa sinua yhteydenotossa ja juurien etsimisessä. Ota rohkeasti yhteyttä! -Catarina, sosiaalityöntekijä

Olen kotimaan adoptoitu ja adoptio on aikoinaan tapahtunut yhden ja saman kaupungin sisällä, eli olen syntynyt samalla paikkakunnalla, jonne minut myös sijoitettiin adoption kautta. Adoptiovanhempani kävivät katsomassa minua synnytyssairaalassa ja minulla oli tuolloin ranteessa ranneke, jossa oli biologisen äitini nimi. Ja he siis tuolloin näkivät rannekkeen ja nimen. Myös väestörekisteritiedoissani lukee biologisten vanhempieni nimet, mikä oli minulle shokki. Onko tämä ns. normaalia, että nämä tiedot näkyvät aina siellä ja kenelle kaikille ne näkyvät? Ja onko adoptio hoidettu ns. oikein aikoinaan, eli kun esim. adoptiovanhempani näkivät biologisen äitini nimen rannekkeestani, vaikka kaikki asuimme samassa kaupungissa? Eli minkä verran tietoja bio-vanhemmista annetaan adoptiovanhemmille ja toimittiinko tuossa oikein kun näkivät nimen rannekkeessa vaikka kyseinen nainen asuu samassa kaupungissa?

Tärkeän kysymyksen esitit ja ymmärrän, että on voinut tuntua ikävältä löytää väestötiedoista yllättävää ja odottamatonta tietoa. Väestötiedoissa tosiaan näkyy tieto sekä sinun biologisista vanhemmistasi että adoptiovanhemmistasi ja sinulla itselläsi on toki oikeus kaikkeen sinusta siellä olevaan tietoon. Muut viranomaiset eivät pääsääntöisesti kuitenkaan näin tarkkoja tietoja taustasi näe. Täytyy olla vahvat oikeudet väestötietojärjestelmään, että adoptiotausta näkyy jollekin viranomaiselle ja sille on aina perustelut, miksi joku viranomainen on saanut nämä ns. vahvat oikeudet. Voit halutessasi selvittää esimerkiksi digi- ja väestövirastosta, kenellä kaikilla viranomaisilla nämä vahvat oikeudet ovat. Esimerkiksi terveydenhuolto tai koulu eivät näe tietoa adoptiotaustasta, eivätkä näe tietoa biologisista vanhemmista.

Ennen adoptiota kaikki osapuolet ovat saaneet lakisääteistä adoptioneuvontaa. Adoptioneuvontaa ovat saaneet adoptiovanhempasi, mutta myös biologiset vanhempasi ja heillä on ollut lain asettama harkinta-aika harkita adoptiota. Yleensä adoptioneuvonnan aikana biologisilta vanhemmilta kerätään tietoa heidän tilanteestaan ja syistä, miksi adoptiopäätökseen on päädytty. Biologiset vanhemmat antavat myös kirjallisen suostumuksen adoptioon. Nämä asiakirjat ovat sellaisia, jotka todennäköisesti löytyvät ainakin adoption hoitaneen tahon arkistosta, mutta todennäköisesti myös adoptiovanhemmiltasi. Viranomaisia koskeva adoptiopapereiden arkistointivelvollisuus kestää 100 vuotta. Myös biologisten vanhempien nimet ja syntymäajat ovat sellaista tietoa, jotka kuuluvat sinulle. Joskus biologiset vanhemmat ja adoptiovanhemmat voivat asua samassa kaupungissa, eikä se ole este adoption toteutumiselle tai peruste tietojen salaamiselle.

Olet oikeutettu adoption jälkipalveluun. Voit olla yhteydessä siihen tahoon, joka adoptiosi on hoitanut ja pyytää adoption jälkipalvelua. He osaavat nimetä sinulle oman jälkipalvelutyöntekijän. Voit yhdessä jälkipalvelutyöntekijän kanssa halutessasi käydä läpi arkistosta löytyvät adoptioosi liittyvät tiedot. Voit hakeutua jälkipalveluun yhdessä adoptiovanhempiesi kanssa tai yksin, ihan mikä vain tuntuu sinusta oikeimmalle tavalle. Jälkipalvelussa voi myös käydä juttelemassa omaan adoptiotaustaan liittyvistä mieltä askarruttavista kysymyksistä ja sinä itse määrität, miten paljon haluat omaa taustaasi selvittää. Yhdessä työntekijän kanssa voit myös rauhassa pohtia esimerkiksi sitä, haluatko yrittää saada yhteyden biologisiin vanhempiisi tai muihin biologisiin sukulaisiisi. -Saara, sosiaalityöntekijä

Perivätkö biologiset sisarukset ja heidän perillisensä adoptoidun siinä tapauksessa, että adoptoidulla ei olisi enää puolisoa, eikä rintaperillisiä, eikä heidän lapsiaan? Olen adoptoitu vuonna 1954 ja biologisen äitini kuoltua olin perukirjassa yksi hänen perillisistään. Toiseksi: Aion kirjoittaa itse tuon testamentin. Saanko teiltä apua testamentin oikolukijana ja tarkistajana?

Vaikka adoptio on heikko adoptio (vahvistettu ennen vuotta 1980), eikä sitä ole myöhemmin vahvistettu vahvaksi adoptioksi, adoptoitua ei kuitenkaan 1.7.2012 jälkeen ole perineet biologiset sukulaiset. Siis jos  perittävä  on kuollut adoptiolain voimaan tultua.

Tilanne olisi eri, jos  perittävä olisi kuollut vanhan lain voimassa ollessa.

Näin ollen ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta jääneeseen perintöön, sovelletaan täysin vahvan adoption periaatteita, eikä biologinen suku enää peri. Tästä on säädetty adoptiolain 100 §: ssä ja se oli merkittävä muutos adoptiolapsen perintöoikeudelliseen asemaan adoptiolain tultua voimaan vuonna 2012.

Testamentin tarkistus tai oikoluku on kysymys, mihin itse vastaisin kohteliaan kieltävästi. En näe eroa siihen, että tarjoaisimme ilmaista testamentinlaatimispalvelua. Testamentti on tiukan määrämuotoinen oikeustoimi ja asiasta riippuen voi olla hyvinkin monimutkainen. Kannattaa siis pyytää apua perintöasioihin perehtyneeltä lakiasiaintoimistolta, jotta kaikki menee varmasti oikein. -Jonna, juristi

X