Kategoria Lehti

Pitkin kuluvaa vuotta olen ajatellut, saankohan koskaan kirjoittaa tällä otsikolla viimeistä odottajan kirjoitustani. Mutta ajatus osoittautui onneksi turhaksi pohtia. Saimme loppusyksyllä lapsitiedon Calista, Kolumbiasta. Isosiskolle oli viimein osoitettu pikkusisko ja pääsisimme lähtemään kuukauden sisään hakumatkalle. Sain lapsitiedon ajaessani pyörällä kotiin ja olin lähellä ajaa ojaan. Hyvä muistutus siitä, että liikenteessä tulee keskittyä liikennöintiin 🙂 .

Matkajärjestelyt alkoivatkin heti täydellä tohinalla. Monta lippua ja lappua piti hoitaa taas kovalla sykkeellä kuntoon. Erityisen ihanaa oli seurata tulevan isosiskon ajatuksen juoksua ja touhuilua asian äärellä. Kävimme läpi erilaisia asioita nukkumapaikasta aina lelujen uusjakoon.

Prosessiin lähtiessämme, sosiaalityöntekijän kysyessä isosiskolta, mitä mieltä hän olisi pikkusiskosta tai veljestä, isosisko vastasi tuolloin napakasti ”EI”. Pitkä matka tuosta lähes neljän vuoden takaisesta lausahduksesta kuljettiin tilanteeseen, jossa hän päätti topakasti viime kesänä, että meille tulee pikkusisko. Toive täyttyi sitten mitä ilahduttavimmalla tavalla.

Hakumatka oli hyvin samankaltainen kuin isosiskon kohdalla. Kävimme ensi alkuun isosiskon kotikaupungissa katsomassa tärkeitä paikkoja ja tapaamassa viranomaisia ja prosessiin osallistuneita ihmisiä. Oli tärkeää huomata, että asiat konkretisoituivat uudella tavalla isosiskolle nyt lähes seitsemän vuoden iässä. Kolumbia ei ollut enää läiskä kartalla tai nippu valokuvia. Se on toinen kotimaa juurineen ja kaikkine kulttuurisine piirteineen. Varsinainen Calissa vietetty aika kesti kuukauden verran; sinä aikana saimme pikkusiskon hoitoomme, tutustuimme toisiimme, odotimme tuomioistuimen päätöstä, kävimme pikku lomalla Kolumbian kahvialueella ja teimme retkiä Calin lähialueilla.

Siskokset ovat hyvin samankaltaisia monessa suhteessa ja silti niin erilaisia. Siinä missä toinen miettii ennen kuin tekee, tekee toinen päinvastoin. He oppivat asioita eri rytmissä ikäänsä suhteutettuna, silti he oppivat samalla tavalla, esimerkin kautta. Siinä suhteessa pikkusisko on etuoikeutetussa asemassa, kun hänellä on isosisko opettamassa monia tärkeitä asioita. Toisaalta voi ajatella, että isosisko saa toimia etuoikeutetusti vanhempana sisaruksena. Vaikka ikäeroa on yli viisi vuotta, on ollut mahtava huomata, miten nopeasti siskokset ovat löytäneet toisensa.

Meille vanhemmille, ja varsinkin äidille kotiin jäävänä osapuolena, onkin sitten riittänyt puuhaa arjen palasten uudelleen kokoamisessa. Jos jotain olisin isänä voinut tehdä toisin, olisi pitänyt varautua olemaan kotona ylimääräiset pari viikkoa ennen töihin paluuta. Palaset olisivat saattaneet loksahdella nopeammin paikalleen. Teoriassa meillä oli hyvä näkemys siitä, miten päivärytmit menevät. Käytäntö olikin sitten toinen juttu. Siinähän se käytännön ja teorian ero piileekin: käytäntö toimii teoriassa, mutta ei päinvastoin…

Osuuteni odottajan palstan kirjoittajana on tässä. Saatan palata vielä lehden sivuille toisenlaisten kirjoitusten muodossa, mutta nyt on aika keskittyä perheeseen täysin sydämin. Ympyrä on sulkeutunut adoptio-odotustemme osalta ja olen äärimmäisen kiitollinen kaikesta. Harvoin saa kokea kahta lottovoittoa elämässään.

Sami

Sami kirjoitti toisen kansainvälisesti adoptoitavan lapsensa odotuksesta jäsenlehtemme Odottaja-palstalla ja verkossa yhdessä toisen odottajan, kotimaan adoption kautta ensimmäistä lastaan odottavan Maijan kanssa. 

X