Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 3/14. Teksti: Päivi Suutari
Osittainen hoitovapaa
Vanhemmalla on mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, jos työsuhde on jatkunut yhteensä kuusi kuukautta viimeisten 12 kuukauden aikana. Yksityiskohdista sovitaan aina työnantajan kanssa.
Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen lakkaa lapsen toisen luokan jälkeen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä kolmannen luokan päätyttyä. Pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen vanhemmalla oikeus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä hoitoa.
Kela maksaa osittaista hoitorahaa 1.-2. luokkalaisen lapsen vanhemmille, jos nämä tekevät enintään 30-tuntista työviikkoa. Hoitorahan suuruus on 97,67 euroa kuukaudessa ja sen myöntäminen pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen vanhemmalle päättyy toisen tai kolmannen lukuvuoden jälkeen, vaikka lakisääteinen oikeus osittaiseen hoitovapaaseen jatkuisi.
Osa-aikaista työtä tekevä alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi voi saada joustavaa hoitorahaa. Joustava hoitoraha on veronalaista tuloa, ja sen suuruus on viikoittaisesta työajasta riippuen 162,09 tai 243,13 euroa kuukaudessa. Joustavaa hoitorahaa ei myönnetä, mikäli vanhempi saa vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea.
Etätyö
Osittainenkin etätyö tuo helpotusta työn ja pitkäaikaissairaan lapsen tutkimusten ja hoitojaksojen yhteensovittamiseen etenkin silloin, kun työmatkaan kuluu päivittäin paljon aikaa. Etätyötä kannattaa ehdottaa rohkeasti, vaikka ajatus olisi työpaikalla uusi. Onnistuneista järjestelyistä hyötyvät molemmat osapuolet, sillä etätyö kasvattaa yleensä työn tuottavuutta.
Yrittäjyys
Jos työsuhde ei taivu lapsen hoidon edellyttämään muotoon, voi yrittäjyys olla varteenotettava vaihtoehto. Työaikojen pituuden itsemääräämisoikeus tuo joustavuutta lapsen kuntoutuskäyntien ja hoitojaksojen järjestelyihin. Palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvä voi hakea yrittäjän starttirahaa TE-toimistolta. Starttiraha muodostuu perustuesta (32,66 eur / pvä) sekä harkinnanvaraisesti myönnettävästä lisäosasta. Starttirahaa voidaan myöntää TE-keskuksen harkinnan perusteella enintään 18 kuukauden ajalle.
Omaishoitajuus
Maassamme on noin 350 000 omaishoitajaa, mutta omaishoidon tukea myönnetään tällä hetkellä vain noin 40 000 hoidettavan hoitoon. Omaishoidon tuki koostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajan hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.
Lapsensa omaishoitaja hakee tukea kotikuntansa vammaispalveluista. Tuki ei ole subjektiivinen oikeus, vaan sen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus vaihtelevat eri kuntien välillä. Tänä vuonna hoitopalkkion vähimmäismäärä on 381 euroa kuukaudessa. Palkkio on veronalaista tuloa, ja se kartuttaa hoitajan eläkettä. Omaishoidon tuen saaminen ei edellytä lapsen fyysistä sairautta tai vammaa, vaan adoptiovanhempi voi toimia esimerkiksi kiintymyssuhdehäiriöisen lapsensa omaishoitajana. Hakemuksen yhteydessä lapsen toimintakykyä ja hoidon sitovuutta verrataan vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen.
Työssäkäynti ei ole omaishoidon tuen saamisen este, vaikka moni omaishoitaja pystyykin työskentelemään vain osa-aikaisesti. Jos omaishoitaja joutuu lapsensa hoidon vuoksi irtisanoutumaan työpaikastaan, ei työttömyyspäivärahan saaminen ole itsestäänselvyys, koska hakijan tulee osoittaa olevansa täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Ennen työpaikasta irtisanoutumista kannattaakin selvittää kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Jos työttömyyskorvausta ei myönnetä eivätkä tulot riitä jokapäiväisiin menoihin, voi omalta kotikunnalta anoa toimeentulotukea.
Pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen kodissa on usein keksittävä uusia vaihtoehtoja kokopäivätyölle. Hätiköityjä ratkaisuja ei kannata tehdä, vaikka huoli lapsesta ja perheen rahatilanteesta painaisivat päälle.
Opintovapaa
Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos päätoiminen työ- tai virkasuhde saman työnantajan palveluksessa on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vuoden. Opintovapaata voi saada kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Työnantaja voi siirtää vapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa.
Opintovapaa-ajalle voi hakea Koulutusrahaston myöntämää aikuiskoulutustukea, jota maksetaan enintään 19 kuukauden ajalta. Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Tuen myöntämisen kriteerinä on muun muassa vähintään kahdeksan vuoden työelämähistoria. Nykyisen työnantajan palveluksessa tulee olla vähintään vuoden ajan ennen opiskelun alkua. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa Suomessa. Opintojen tulee olla tukiaikana päätoimisia. Osa-aikaiseen tai jaksottaiseen opiskeluun voi hakea soviteltua aikuiskoulutustukea.
Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Kelan myöntämän alle 16-vuotiaan lapsen vammaistuen saaminen edellyttää, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta vastaavan ikäiseen terveeseen lapseen verrattuna.
Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään. Perusvammaistuen (92,88 eur/kk) edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta. Korotettua vammaistukea (216,73 eur/kk) maksetaan silloin, kun rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai vie päivittäin huomattavasti aikaa. Ylintä vammaistukea (420,26 eur/kk) voidaan myöntää lapselle, jonka hoidosta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta. Lapsen sairauden tai vamman diagnoosi ei yksin ratkaise lapsen oikeutta vammaistukeen tai sen määrään. Hakemuksessa kannattaa kuvata mahdollisimman tarkkaan arkea sairaan lapsen kanssa sekä eritellä sairaudesta aiheutuvat kustannukset.
Lahjoitus läheisiltä
Suomessa lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos samalta antajalta saa kolmen vuoden aikana yli 4 000 euron edestä lahjoja. Jos esimerkiksi isovanhemmat haluavat tukea lapsensa perhettä taloudellisesti, saa kumpikin heistä lahjoittaa verottomana 3 999 euroa jokaiselle perheenjäsenelle kolmen vuoden välein eli kaksilapsisessa perheessä 31 992 euroa kolmessa vuodessa. Myös koroton lainaaminen on sallittua. Tällöin summa voi olla lahjaa suurempi, mutta sen määrän ja lyhennyssuunnitelman tulee olla realistinen velallisen maksukykyyn nähden.
