Koulu - Adoptioperheet – kaikille, joita adoptio koskettaa

Koulun aloittaminen on tärkeä vaihe adoptiolapsen elämässä. Adoptioperheet toivovat usein opettajilta ymmärrystä esimerkiksi kielen kehityksestä, oppimisvaikeuksista, rasismiin puuttumisesta ja kiintymyssuhdehäiriöisen lapsen sopeutumisesta.

Osa adoptoiduista kehittyy, kuten ikätoverinsa. Osalla adoptoiduista on traumatausta, haasteita tunteiden säätelyssä tai oppimisvaikeuksia.

Miten hylkäämiskokemus näyttäytyy arjessa, on hyvin yksilöllistä. Samat asiat eivät toimi kaikissa perheissä.

Turvalliseen koulun aloitukseen kannattaa panostaa

Adoptoidut lapset tarvitsevat usein tavallista pidemmän sopeutumisajan päivähoitoon ja kouluun, sillä aikaisemmat isot elämänmuutokset saavat herkäksi uusissa tilanteissa.

Hyvällä aloituksella on suuri merkitys turvallisuuden tunteen kehittymiselle.

Kyselyidemme mukaan (2005 ja 2012) joka toinen adoptoiduista käy kouluvalmiusarviossa, ja heistä noin puolelle haetaan koululykkäystä.

Kognitiiviset taidot saattavat olla hyvinkin ikätasolla, mutta sosiaalisissa valmiuksissa on kirittävää.

Joskus leikki-ikäisenä tai vanhempana kansainvälisesti adoptoitu lapsi hyötyy lykkäyksestä kielitaidon kannalta.

Adoptoitu joutuu kaiken uuden tiedon omaksumisen rinnalla rakentamaan kiintymyssuhdetta uusiin vanhempiinsa. Hän käy suuria pohdintoja menneisyytensä ja uuden elämän välillä.

Ei siis ihme, että osa adoptoiduista käyttää voimavaransa maksimaalisesti varsinaisen koulupäivän aikana.

Adoptiovanhempi on opettajan kumppani

Kaikki vanhemmat pohtivat, johtuuko jokin asia lapsen elämässä hänen kehitysvaiheestaan vai persoonallisuudestaan.

Adoptiovanhemmat miettivät lisäksi kolmatta muuttujaa – johtuuko tämä tai tuo adoptiotaustasta?

Oma vanhempi on usein lapsensa paras asiantuntija. Hän usein huomaa, jos meneillään on jotain tavallisuudesta poikkeavaa tai on syytä huoleen.

Adoptiovanhemmat tekevät yleensä mielellään yhteistyötä koulun kanssa. Heillä on paljon tietoa ja kokemusta lapsen kohtaamisesta ja tukemisesta.

Traumataustaisen lapsen kanssa tavanomainen logiikka ei aina toimi. Pienetkin rutiinin muutokset voivat olla hankalia, ja perusturvallisuuden vahvistaminen vaatii paljon aikaa.

Adoptioon ja kiintymyssuhteisiin edes vähän perehtynyt opettaja saa adoptiovanhemmilta kiitosta!

7 teesiä opettajalle

Kiitos, että kohtaat minut yksilönä ja kohtelet minua samalla tavalla kuin muitakin lapsia ja nuoria.
Kiitos, että et tee erilaisesta taustastani numeroa.
Kiitos, että luot positiivisen kuvan erilaisuudesta.
Kiitos, että puutut rasismiin, kiusaamiseen ja ikäviin kommentteihin.
Kiitos, että et kysele adoptiovanhempieni tai biologisten vanhempieni taustasta.
Kiitos, että et puhu biologisista vanhemmistani ”oikeina vanhempina”.
Kiitos, että muistat, että olen suomalainen.

Tukea työhön

Vieraile Varhaiskasvatus-sivulla

Adoptioluennot opettajille

Adoptioluennot opettajille on kolmiosainen luentosarja adoptiosta peruskoulun opettajille. Luentosarja soveltuu myös muille, jotka hyötyvät adoptiotietoudesta.

Videoidussa luentosarjassa luennoitsijana toimii Sanna Mäkipää. Mäkipää on terveystieteiden maisteri (TtM), kouluttaja, työnohjaaja STOry ja Brain-Based Coach.

Luentosarja on valmistettu yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n, Interpedian, Pelastakaa Lapset ry:n ja Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmän kanssa.

1. Miksi kiintymyssuhteet ovat niin tärkeitä?

2. Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

3. Identiteetti, erilaisuus ja rasismi

Adoptioperheiden tuottamat kouluoppaat

Olemme tuottaneet kaksi tiivistä pakettia kodin ja koulun yhteistyöhön adoptioon ja oppimiseen liittyvistä aiheista. Molemmat löytyvät vapaasti pdf-tiedostoina alta. Vuoden 2020 Kouluopastamme voi tilata myös painettuna verkkokaupastamme.

Kouluopaslehti 2020 (pdf)

Poimintoja sisällöstä:

Miten adoptio näkyy luokkahuoneessa?
Apua itsesäätelyyn
Kouluterveyskyselyn satoa
Kouluvahvuudet esiin
Kieli solmussa
Kouluruokailun näkymätön merkitys
Luokkahuone vai oppimistori?
Tarkkaavaisuushäiriö vai traumaoireilua?
Ihana, kamala yläkoulu
Adoptoidun ajatuksia: Ranskan kulttuurin tuntijaksi

Koululehti 2012 (pdf)

Poimintoja sisällöstä:

Tutkimus: Oppimisvaikeudet yhteydessä reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön (RAD) oireisiin
Kahden kulttuurin koululaiset
Tärkeintä on motivaation sytyttäminen
Mitä monikulttuurisuuskasvatus on?
Ennakkoluulottomasti ammattiin
Vähintään puoli vuotta työssäoppimista
Vanhempi tuntee lapsensa parhaiten
Adoptivbarns skolsituation

Miten adoptiotausta voi vaikuttaa oppimiseen?

Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön oireiden yhteyttä oppimisvaikeuksiin tutkittiin osana FINADO-tutkimusta.

Lapset, joilla kiintymyssuhdehäiriöön viittaavia oireita oli paljon tai joiden oireet olivat pysyviä, kohtasivat muita todennäköisemmin oppimisvaikeuksia ja varsinkin vakavia oppimisvaikeuksia.

Tämä saattaa selittää kansainväliseen adoptioon liitettyjä oppimisvaikeuksia.

Kiintymyssuhdehäiriö vai ADHD?

Adoptio on lapsen kehityksen kannalta askel parempaan. Lapsen menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta aikainen tunnistaminen ja ohjaaminen avun ja tuen piiriin auttavat.

Lapsen katkonainen kiintymyssuhdehistoria ja hylkäämisen aiheuttama traumatausta saattavat joskus näkyä turhautumisena, kiukutteluna tai keskittymiskyvyn puutteena.

Kiintymyssuhdehäiriö sekoitetaan helposti ADHD:hen, vaikka kyse onkin aivan muusta.

Kiintymystrauman vuoksi lapselta ei voi vaatia liian varhain itsenäistä toimintaa, etenkään vieraassa ympäristössä ja vieraiden ihmisten parissa.

Artikkeli: Adoptoitu ja oppimisvaikeudet

Kiusaamisen syynä puutteelliset sosiaaliset taidot

Hanna Raaskan johtama tutkimusryhmä tutki 9–15-vuotiaiden kansainvälisesti adoptoitujen lasten kiusaamiskokemuksia lasten itsensä raportoimana.

FINADO-tutkimuksen mukaan 3.- ja 4.-luokkalaiset adoptoidut olivat kokeneet enemmän koulukiusaamista kuin samanikäiset perheeseen syntyneet lapset.

Muissa ikäryhmissä merkittävää eroa kiusaamiskokemusten määrässä ei ollut.

Kiusatuksi tulemisen taustalla eivät olleet lapsen oppimisvaikeudet, kielelliset pulmat tai kantaväestöstä poikkeava ulkonäkö.

Kiusaamiskokemukset olivat yhteydessä lapsen kyselyhetkellä ilmenevään sosiaaliseen taidottomuuteen ja adoption jälkeisiin reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön oireisiin.

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen.

Adoptoidun erityistarpeisuus