Tietopankki

Etusivu › Adoptiovanhemmille › Tietopankki

Tietopankki tarjoaa runsaasti adoptioaiheista materiaalia, kuten oppaita, lastenkirjoja adoptiosta ja Facebook-ryhmiä.

Adoptiosta puhuminen

Kuinka paljon adoptiosta kerrotaan muille?

Tämä on aina jokaisen perheen itse ratkaistava asia, mutta adoptio on monia kiinnostava aihe. Adoptoitu ja perhe saavat todennäköisesti monenlaisia kyselyitä, jopa uteluja, sekä tutuilta että aivan ventovierailta.

Lastenkirjojen lukeminen on hyvä tapa tarjota mahdollisuus sekä kotona että päiväkodissa tai koulussa asian käsittelyyn yleisellä tasolla, josta voi tarvittaessa tai halutessaan laventaa henkilökohtaisempaan.

Myös oppaastamme Adoptioperhe mediassa – 10 vinkkiä yhteistyöhön median kanssa löytyy vinkkejä, miten rajata perheen yksityisyyttä ja suojata lasta omalle perheelle sopivalle tasolle.

Lapselle kannattaakin antaa valmiita sanoituksia, miten kertoa adoptiosta eri tilanteissa tai miten väistää kysymykset.

Miten kerrotaan lapselle ikätasoisesti adoptiosta?

Aikaisemmin ajateltiin, että taustasta oli parempi vaieta. Nykyään tiedämme, että adoptoidut hyötyvät avoimesta keskustelusta vanhempien kanssa.

Vanhemmille voi olla haastavaa puhua rakastamansa lapsen aikaisemmista vaikeista kokemuksista, pelkkä asian ajattelu on tuskallista. Tieto voi kuitenkin auttaa hyväksymään asioita, ymmärtämään miksi adoptioon on päädytty hänen kohdallaan.

Vanhempia kannustetaan aloittamaan puhuminen adoptiosta aivan pienestä pitäen. Pienen lapsen kanssa on helpompi harjoitella asiasta puhumista, löytää omaan suuhun sopivat termit ja sanasto. On vanhemman tehtävä tarjota aina säännöllisesti tilaisuuksia puhua asiasta, sillä lapsi ei välttämättä niin tee, vaikka kokisikin siihen tarvetta.

Myös ”vauvakirjoihin” vertautuvat itse täytetyt kirjat lapsen odotuksesta, hakumatkasta ja ensimmäisistä ajoista perheessä ovat usein lapsille mieluisa tapa käsitellä teemaa.

Facebook-ryhmiä adoptiovanhemmille ja -odottajille

Olemme listanneet erilaisia adoptioaiheisia Facebook-ryhmiä, joista osa on julkisia ja osa piilotettuja.

  • Kansainvälinen adoptio on suljettu ryhmä ja tarkoitettu kaikille kansainvälistä adoptiota harkitseville, prosessin aloittaneille ja oman lapsen ulkomailta jo saaneille sekä kansainvälisesti adoptoiduille. Voit laittaa halutessasi ryhmään liittymispyynnön.
  • Kotimaan odottaja- ja lapsiperheet -ryhmän tarkoituksena on mahdollistaa vertaistukea ja avointa keskustelua adoptio-odotuksesta, -prosessista ja – vanhemmuudesta. Ryhmä on salainen, joten sitä ei löydy haulla, mutta ryhmään pääsee ilmoittamalla kiinnostuksestaan sähköpostitse ([email protected]). Kerro samalla lyhyesti elämäntilanteestanne: onko teillä kotimaasta adoptoitu lapsi tai milloin olette aloittaneet kotimaan adoptio-odotuksen.”
  • Adoptio-odottajat on piilotettu ryhmä, joten sitä ei löydy haulla, mutta ryhmään pääsee laittamalla viestiä ylläpitäjälle ([email protected]).
  • Yksin adoptoineet on piilotettu ryhmä, joten sitä ei löydy haulla, mutta ryhmään pääsee laittamalla viestiä vapaaehtoistoiminnan asiantuntijalle ([email protected]), joka ohjaa eteenpäin.
  • Adoptio-odotuksesta perheeksi on suljettu ryhmä. Klikkaa nimeä ja pääset helposti kurkkaamaan ryhmän ja voit laittaa halutessasi liittymispyynnön.
  • Adoptive families in Finland -ryhmä englanninkielisille ja englanninkielistä vertaisuutta tarvitseville adoptiovanhemmille. Ryhmä on yksityinen ja voit joko laittaa siihen liittymispyynnön tai laittaa sähköpostia ryhmän ylläpitäjille: [email protected]
  • Finlandssvenska adoptivföräldrar Svenskspråkig Facebook-grupp för adoptivföräldrar och adoptionssökande/väntande. Gruppen finns att hittas på Facebook eller kontakta: [email protected]
  • Adoptivföräldrar på Åland Svenskspråkig Facebook-grupp för adoptivföräldrar och adoptionssökande/väntande, som är bosatta på Åland. Finns att hittas på Facebook eller kontakta: [email protected]
  • Adoptio sateenkaaren väreissä on suljettu vertaistukiryhmä sateenkaari-ihmisille, jotka suunnittelevat tai odottavat adoptiota, sekä adoptioperheille, joilla adoptio on jo toteutunut.

Millainen adoptiovanhemman pitää olla?

Adoptiovanhemmaksi pyrkivän ei tarvitse olla superihminen. Vanhemmaksi hyväksytään tavallisia aikuisia ihmisiä, joiden elämä on kunnossa ja tilanne sopivan tasainen, jotta traumataustaisen lapsen on hyvä asettua perheeseen.

Adoptiolain (22/2012) mukaan adoptiovanhemman tulee olla 25 vuotta täyttänyt ja lapsiesityksen tullessa korkeintaan 49-vuotias. Muut kuin aviopuolisot eivät voi yhdessä adoptoida lasta, mutta lapsen voi adoptoida myös yksin.

Avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät eivät voi adoptoida lasta yhdessä. Jos elät avoliitossa, pohtikaa naimisiin menemistä. Toisaalta jos toinen puolisoista on jo lähellä adoptiovanhemman yläikärajaa (49 vuotta lapsiesityksen tullessa), voi nuoremman puolison olla järkevämpää adoptoida yksinhakijana ja toteuttaa perheen sisäinen adoptio myöhemmin.

Mikään taho Suomessa ei voi prosessin etenemiseksi vaatia lääkärintodistuksia lapsettomuudesta tai lapsettomuushoidoissa käymisestä. Biologinen lapsettomuus ei ole adoptoinnin edellytys.

Kotimaan adoptiossa syntymävanhemmalta tai -vanhemmilta tiedustellaan toiveita. Jos niihin lukeutuu ajatus siitä, että adoptiolapsella ei olisi aikaisempia sisaruksia, asia pyritään huomioimaan.

Kansainvälisistä kontakteista suuri osa hyväksyy myös perheet, jotka lähtevät suoraan adoptioon tai joissa on ennestään biologisia lapsia. Jotkut kontaktit ulkomailla saattavat kuitenkin vaatia lapsettomuustodistuksen.

Jos adoptionhakija on tuomittu lapseen kohdistuvasta rikoksesta, se on este adoptioluvan myöntämiselle. Se on myös pätevä syy keskeyttää neuvonta jo ennen adoptioluvan hakemista.

Kaikki muut seikat ovat vähemmän yksiselitteisiä. On neuvontaa antavan sosiaalityöntekijän tehtävä arvioida niiden vaikutusta hakijan tai hakijoiden kykyyn toimia vanhempana. Hakijan oikeutena on toimittaa erityislääkärin arvio (lausunto) omasta tilastaan sosiaalityöntekijän päätöksen avuksi.

Mietitkö lapsesi antamista adoptioon?

Aluksi kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa, jos mietit lapsesi antamista adoptioon. Kunnan sosiaaliviranomainen tai Pelastakaa lapset ry auttavat tässä tilanteessa. Adoptiolaki ja adoptioasetus antavat perustietoa asiasta.

Sinulla on oikeus neuvontaan, josta saat tietoa ja tukea omaan tilanteeseesi mahdollisimman sopivan ratkaisun tekemisessä.

Adoptiopaperit voi allekirjoittaa aikaisintaan kahdeksan viikkoa lapsen syntymästä. Harkinta-aika on kuitenkin yksilöllinen, ja sitä tulee käyttää niin pitkään kuin päätöksen tekeminen vaatii.

Adoptioneuvonta

Adoption kaikilla osapuolilla; biologisella vanhemmalla, adoptiovanhemmilla ja adoptoidulla; on oikeus adoptioneuvontaan. Lapsensa adoptioon antamista harkitseva saa tukea adoption pohtimiseen, tietoa siitä mitä adoptio tarkoittaa biologisen vanhemman kannalta ja apua kaikkien vaihtoehtojen kartoittamiseen.

Adoptioneuvonta on lakisääteistä ja sinulle saajana maksutonta. Ota yhteyttä oman kotikuntasi sosiaalivirastoon ja kysy, miten adoptioneuvonta on järjestetty. Hoitaako kunta neuvonnan itse vai ostaako se palvelun toiselta kunnalta tai Pelastakaa Lapset ry:ltä?

Adoptiolain mukaan neuvontaa antavan sosiaalityöntekijän pitää olla adoptioasioihin perehtynyt.

Kotimaisessa adoptiossa lapsen sijoittaa kunta tai Pelastakaa Lapset ry. Vuosittain annetaan noin 30–50 lasta ns. vieraslapsiadoptioon (muut kuin perheen sisäiset adoptiot).

Mitä adoptio tarkoittaa?

Suomessa on voimassa ns. vahva adoptio. Se tarkoittaa, että juridiset siteet katkeavat kokonaan biologisen vanhemman ja lapsen välillä ja että adoptio on purkamaton, kun se on virallisesti astunut voimaan.

Nykyisen lainsäädännön mukaan on mahdollista sopia myös avoimesta adoptiosta, joka tarkoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä aikaisempiin (yleensä biologisiin) vanhempiinsa. Yhteydenpidosta huolimatta syntymävanhempi luopuu vanhemmuudestaan ja vanhempainoikeuksistaan, joten avoin adoptio on aina pysyvä ratkaisu.

Avoin adoptio edellyttää, ettei yhteydenpito ole lapsen edun vastaista ja että kaikki osapuolet haluavat sitä. Yhteydenpidosta laaditaan sopimus, jonka tuomioistuin vahvistaa. Sopimusta tarkastellaan säännöllisesti sosiaalityön tuella.

Aikaisemmin kaikki adoptiot olivat ns. suljettuja adoptioita, jolloin yhteys biologisiin vanhempiin yleensä katkesi. Toisaalta yhteydenpitoa on adoptioissa ollut myös ennen nykyadoptiolain suomaa virallistettua mahdollisuutta. Adoptiolain mukainen avoimen adoption käytäntö koskee vain kotimaan adoptiota.

Linkkejä:

Lastenkirjoja adoptiosta

Tarinat ja kirjat ovat hyvä tapa käsitellä erilaisia teemoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Joskus aikuisen on helpompi tarttua kirjaan kuin aloittaa keskustelu itse. Olemme listanneet lastenkirjoja, joissa käsitellään adoptiota. Näitä kirjoja voi hyödyntää kotona, päiväkodissa ja koulussa.

Kirjan kautta tarina hieman etääntyy itsestä, jolloin voidaan jutella kirjan tapahtumista ja henkilöiden kokemista tunteista. Kirja voi sanoittaa samoja asioita, joita lapsikin miettii tai kokee.

Lapselle itselleen on tärkeää havaita kirjan kautta, että samankaltaisessa tilanteessa eläviä on muitakin. Usein tärkeää kirjaa luetaan monta kertaa, siihen palataan uudestaan ja tuttuuden myötä tarinasta voi huomata uusia kulmia.

Pienempien lapsien kohdalla tai kun sanavarasto on vielä vaillinainen, hyvä kuvitus voi tukea kirjan viestiä loistavasti.

Adoptioperheet ry:llä on aivan mahtava kirjastolaitos! Jos haluttua kirjaa ei löydy oman alueen kirjastoista tai muilta adoptioperheiltä, on kaukolainaus yksi vaihtoehto.

Lastenkirjoja, joissa päähenkilö on adoptoitu tai adoptio esiintyy

  • Coran, Pierre: Minun perheeni
  • Goyeryd, Ingvor: Sarika, tyttö Intiasta
  • Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset
  • Heinonen, Henna Helmi; Niemensivu, Reetta: Saran suuri matka (IceLove-sarja, osa 4)
  • Hovatta, Outi: Pupujuttu ja muita vauvasatuja
  • Hovilainen, Maria: Muistatko sen tarinan kun tulit meille
  • Höjer, Dan och Lotta: Stålmannen, Moses och jag
  • Kallioniemi, Tuula: Karoliina ja nokkela Neema
  • Kanto, Anneli: Futistyttö -sarja (5 kirjaa)
  • Karjalainen, Maija; Tuunanen, Tytti: Auringon lapset
  • Kaskinen, Anna-Mari: Luumunkukka ja Lohikäärme
  • Klaavuniemi, Leena; Pajamo, Raisa: Maailman ihanin vauva
  • Majaluoma, Markus: Haikaroiden vauva
  • Majaluoma, Markus: Leonardo lentäjän poika
  • Pfisten, Marcus: Pikku Dino
  • Rascal: Tinka
  • Rönns, Christel: Helmi saa kodin
  • Schultz, Göran: Me olemme Bu-Ran ja Seo-Ran Koreasta
  • Schwartz, Malene: Mervi pieni ottolapsi
  • Soiluva, Maire: Viivi tykkää koulusta
  • Virtanen, Leena: Pikku Xing
  • Virtanen, Leena: Xing ja superkaverit
  • Virtanen, Leena: Xing ja sukulaiset
  • Willis & Ross: Veera-Vuohen vekara

Lastenkirjoja perheiden moninaisuudesta

  • Brooks, Felicity: Monen sortin perheet. 2020.
  • Hoffman, Mary: Meidän ja muiden perheet. 2010.
  • Katajavuori, Riina & Tokola, Maiju & Toivanen, Riikka: Meidän pihan perhesoppa. 2015.
  • Ledu, Stephanie & Frattini, Stephane: Suuri Perhekirja. 2009.
  • Parr, Todd: Ei haittaa, jos on erilainen. 2005.
  • Parr, Todd: Perhekirja. 2006.

Oppaat

Tällä sivulla ovat kaikki tuottamamme oppaat, joita voit selata vapaasti verkkotiedostoina. Niistä löytyy koottua tietoa eri aihealueista sekä adoptioperheille että heitä kohtaaville ammattilaisille.

PDF-tiedostot aukeavat uuteen ikkunaan otsikoita klikkaamalla.

Sijoituksesta adoptioon?

Sijoituksesta adoptioon? -tietopaketti esittelee perhehoidosta adoptoimisen periaatteita sekä adoption prosessin. Tietopaketti on koottu yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa.

Adoptoidun kokema rasismi – opas vanhemmille

Rasismi on aina toiseuden tuottamista, missä joku määrittelee itsensä paremmaksi tai ylivertaisemmaksi suhteessa toiseen. Lapselle, ja erityisesti adoptiolapselle, kokemus rasismin kohteeksi joutumisesta viestii siitä, että et kuulu Suomeen, olet erilainen. Se lähettää myös viestin siitä, että koska olet erinäköinen kuin muut, et oikeasti kuulu perheeseen.

Rinnakkain – opas adoptioperheen läheiselle

Onko sukuusi, ystäväpiiriisi tai tuttavallesi tulossa tai jo saapunut adoptiolapsi? Saat tästä oppaasta tietoa, joka auttaa ymmärtämään perheen kokemuksia ja toimimaan lapsen tausta huomioon ottaen. Läheisten tuki ja hyväksyntä ovat ensiarvoisen tärkeitä sekä vanhemmille että kotiin saapuvalle lapselle.

Adoptiolapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Adoptiolapsen erityishaasteiden vuoksi tehostettu ja hieman eri lähtökohdista kuin ikää noudatteleva tavallinen neuvolaseuranta on paikallaan lapsen kotiintulon jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana.

Adoptoitu koulussa -kouluopas

Koulun aloittaminen on tärkeä vaihe adoptiolapsen elämässä. Adoptioperheet toivovat usein opettajilta ymmärrystä esimerkiksi kielen kehityksestä, oppimisvaikeuksista, rasismiin puuttumisesta ja kiintymyssuhdehäiriöisen lapsen sopeutumisesta.

Lue myös Koulu-teemalehti 3-4/2020

Adoptiolapsi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

Varhaiskasvatus osuu erittäin tärkeään vaiheeseen adoptoidun lapsen elämässä, sillä iänmukaisten kehitystehtävien lisäksi lapsen haasteena on luoda ja syventää turvallisia kiintymyssuhteita uudessa perheessään. Kansainvälisessä adoptiossa vaihtuvat lisäksi kieli ja ympäröivä kulttuuri.

Vuorovaikutus päivähoidon ja perheen välillä on erittäin tärkeää. Erityisesti aloitusvaiheeseen kannattaa panostaa ja antaa lapselle reilusti aikaa sopeutua jälleen uuteen, isoon muutokseen elämässä. Adoptoidulle lapselle pysyvyys ja turvallisuus ovat korostuneen tärkeitä asioita. Toisaalta se, mikä on hyvää ja laadukasta varhaiskasvatusta adoptiolapselle, on sitä myös muille lapsille.

Adoptioperhe mediassa – 10 vinkkiä yhteistyöhön median kanssa

Adoptiosta on tärkeää puhua valtamediassa kokijoiden suulla. Media etsiikin usein kauttamme haastateltavia juttuihin eri näkökulmista. Olemme koostaneet perheille avuksi oppaan, joka antaa mahdollisuuden valmistautua haastattelutilanteeseen ja miettiä yhdessä oman perheen ja lapsen yksityisyyden rajoja.

Adoptioperhe lastensuojelun asiakkaana -opas

Opas kokoaa yksiin kansiin sekä ammattilaispuheenvuoroja että adoptioperheiden kokemuksia lastensuojelun asiakkuudesta ja sitä edeltäneistä tukitoimista. Oppaan teksteissä liikutaan laajalla aikajanalla adoptioluvanhakijaa koskevasta arvioinnista kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelulaitoskokemusten kautta jälkihuollon jälkeiseen aikaan. Äänessä ovat niin adoptioperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset, adoptiovanhemmat kuin aikuiset adoptoidutkin.

Juuret: Opas adoptoidun taustan selvittämiseen

Juuret-opas on kirjoitettu adoption eri osapuolien sekä heitä ammatissaan kohtaavien tueksi. Ennen kaikkea toivomme sen palvelevan alkuperänsä selvittämistä pohtivia adoptoituja. Opas on päivitetty ja laajennettu versio Adopterade Finland rf:n aikuisille adoptoiduille laatimasta Etsintäavain-oppaasta.

Adoptiovanhemman parisuhde

Kun adoptiolapsi tulee perheeseen, se on sekä hänelle että vanhemmille uusi tilanne. Rutiinit muuttuvat, on valvomista ja väsymistä, uudet roolit vaativat tottumista ja jopa kotitöiden jakaminen saattaa vaatia uudelleen miettimistä. Parisuhteelle jää vähemmän aikaa.

Adoptioperheissä hartaasti odotettua lasta halutaan hoivata parhaalla mahdollisella tavalla, tarjota korjaavia kokemuksia. Parisuhde voi tässä kohtaa kadota helposti vanhemmuuden alle.

Parisuhteen tueksi:

Rasismi – miten puhua ja puuttua

Rasismi, rodullinen syrjintä ja toiseuttaminen ovat valitettavan yleisiä Suomessa. Siksi ne ovat osa myös monien adoptoitujen ja adoptioperheiden arkea.

Kukaan ei jaksa valistaa ja ohjeistaa ympäristöään jatkuvasti. On tärkeää saada sanoittaa näitä kokemuksia ja tulla kuulluksi.

Onneksi aiheeseen liittyviä vinkkejä ja ohjeita löytyy monelta eri toimijalta!

Luettavaa rasismiin liittyen

Sateenkaareva adoptio

Tasa-arvoisen avioliittolain myötä sateenkaarevat avioparit ovat voineet hakeutua yhdessä adoptioneuvontaan ja hakea adoptiolupaa.

Adoptioneuvontaa antavat tahot ja palvelunantajat kertovat, että sateenkaari-ihmiset näkyvät enenevässä määrin heidän palveluissaan.  

Vuonna 2020 vahvistettiin ensimmäiset kaksi adoptiota samaa sukupuolta oleville pareille kotimaan adoption kautta. Sittemmin ainakin yksi pari on saanut lapsen myös kansainvälisen adoption kautta.

Mistä voi adoptoida?

Kotimaan adoptiossa pyritään ottamaan huomioon syntymävanhempien toiveet tulevasta perheestä.

Kansainvälisessä adoptiossa mahdollisina kontakteina pidetään niitä lähtömaita, jotka hyväksyvät myös maan sisällä sateenkaariparien adoption.

Tällä hetkellä maita on kaksi: Etelä-Afrikka ja Kolumbia Interpedian kautta. Ajantasaisimman tiedon saa palvelunantajien kautta.

Nähtäväksi jää, miten Thaimaassa 2025 voimaan astuva laki tasa-arvoisesta avioliitosta (HS 18.6.2024) vaikuttaa kansainvälisiin adoptioihin.

Osallistu toimintaamme

Olet tervetullut liittymään kaikkiin ryhmiimme ja tapahtumiimme!

Vertaisryhmät Tapahtumakalenteri

Jos kaipaat erityisesti sateenkaarevaa vertaistukea adoptioon, Facebookista löytyy ryhmä Adoptio sateenkaaren väreissä.

Artikkeleita sateenkaarevasta adoptiosta

Adoptioperheet ry
Kalevankatu 16,
00100 Helsinki
+358 45 233 0430
[email protected]