Adoptiovanhemmuutta edeltää yleensä pitkällinen jakso lapsitoivetta ja adoptioprosessissa mukana oloa. Jo adoptiolasta odottavien perheiden on hyvä tavata neuvolan terveydenhoitajaa ja saada tietoa lapsen hoidosta ja vanhemmuudesta.
Tulevilla vanhemmilla ei välttämättä ole lähipiirissä ketään, joka voisi perehdyttää heitä lapsen ikätasoiseen hoitoon.
Neuvolassa voidaan suunnitella lapsen hakumatkaa, saada tietoa hakumatkalle mukaan tarvittavista mahdollisista lääkkeistä ja sopia kansainväliseen adoptioon liittyvästä maahantulotarkastuksesta.
Adoptiovanhemmat kuvaavat yleensä ensimmäisiä vuosia hyvin intensiivisiksi, jolloin apu ja tuki ovat olleet tarpeen.
Miten tullaan adoptioperheeksi?
Adoptioperheen saa vuosittain noin 70 ulkomailla ja noin 30–50 Suomessa syntynyttä lasta.
Lisäksi on perheen sisäisiä adoptioita, sijaisperheadoptioita ja aikuisadoptioita, jolloin kyseessä on perheeseen syntymisen sijaan juridinen toimenpide.
Adoptiopolku alkaa adoptioneuvonnasta
Adoptioneuvonta on lakisääteinen palvelu. Mikäli kunta ei järjestä sitä itse, se ostaa neuvonnan toiselta kunnalta tai Pelastakaa lapset ry:ltä.
Adoptioneuvonnan tarkoituksena on antaa tietoa adoptiosta ja auttaa sitä pohtivaa miettimään, onko se sopiva ratkaisu omassa tilanteessa.
Adoptioneuvontaa kuuluu antaa kaikille adoption osapuolille.
Mikäli odottava äiti ottaa puheeksi ajatuksen lapsen luovuttamisesta adoptioon, hänet voi ohjata sosiaalitoimen kautta maksuttomaan adoptioneuvontaan.
Myös adoptiovanhemmiksi haluavien on käytävä adoptioneuvonta läpi.
Adoptiolapsen taustatiedot
Aina lapsen tausta ei ole selvillä, jolloin yksilöllisistä tietoa perinnöllisistä sairauksista tai rasituksista ei myöskään ole.
Lähtökohtaisesti kotimaan adoptiossa tiedetään syntymävanhempien terveydentilasta ja raskauden aikaisista olosuhteista enemmän.
Kansanvälisessä adoptiossa saatavilla olevan taustatiedon määrä vaihtelee.
Kohdemaiden kasvukäyristä ja tyypillisimmistä loisista tai diagnooseista sen sijaan on saatavilla tietoa. Aasiasta adoptoitujen kasvukäyrät
Kaikki adoptioperheen hoitamiseen ja ohjaamiseen liittyvät asiat eivät ole fyysistä diagnostiikkaa. Adoptoitu lapsi ja nuori saattaa ilmentää kokemaansa hylkäämistä ja mahdollista laitoshoitoa käytöksellään.
Maahantulotarkastus adoptiolapsille
Suomalaisten lääkäreiden tekemä tutkimus adoptoitujen terveydentilasta suosittaa tekemään kattavan maahantulotarkistuksen kaikille ulkomailta adoptoiduille lapsille. (FinAdo, Ulkomailta adoptoitujen lasten hyvinvointi ja terveys -tutkimus)
Ulkomailta adoptoidun lapsen maahantulotarkastus (pdf) (Lääkärilehti 10/2012)
Esimerkiksi Norjassa, jossa adoptioluvut ovat suuremmat, on oma kansallinen suosituksensa tarvittavista tarkastuksista. Tähän esimerkkiin perustuen Adoptioperheet ry suosittaa näitä tarkastuksia (pdf).
Tuntui, että ensimmäisen kerran odotimme aivan tavallista lasta ja että olimme aivan tavalliset omaa lastaan odottavat vanhemmat. Se oli viesti, jota itse en ollut edes osannut odottaa tarvitsevani. Siitä tuli tunne, joka kannattelee minua edelleen vanhemmuudessani.
Adoptioperhe asiakkaana terveydenhuollossa
- Neuvolasta tukea adoptio-odottajillekin?
- Ulkomailta adoptoitu vai maahanmuuttaja – mikä ero?
- Asiakkaana adoptoitu – tarinoita kohtaamisista
- Adoptioperhe neuvolassa : Kansainvälisesti adoptoitujen lasten vanhempien kokemuksia lastenneuvolasta (Inkeroinen & Erkkilä 2016)
- Adoptiolapsien suun terveyden edistäminen moniammatillisena yhteistyönä (Niskavaara 2014)
Ammattilaisille suunnattuja oppaita ja ohjeita
- Oppaat: Adoptiolapsi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
- Perhehoitoliiton ja Adoptioperheiden webinaari Terveydenhoitajaliitolle, “Adoptioperheet ja sijaisperheet terveydenhoitajan asiakkaana” (5.11.2024)
- Teesit terveydenhoitajalle (pdf)
- Tulostettava ja täydennettävä ohje neuvolaan tai sairaalaan (pdf), jos vanhempi ilmaisee halunsa antaa lapsen adoptioon.
Ole tarkkana näiden kanssa!
PKU-tauti eli fenyyliketonuria (phenylketonuria), on maailman yleisin aminohappoaineenvaihduntaan liittyvä perinnöllinen sairaus. Se aiheuttaa lievää tai vakavaa kehitysvammaisuutta ilman taudin varhaista diagnosointia sekä siihen liittyvää ruokavaliohoitoa.
- Fenyyliketonuria – seulonta ja diagnostiikka (Duodecim 2009)
- Fenyyliketonuria (PKU) (Terveyskirjasto)
Adoptoidulla voi olla G6PD-puutos.
Tiesitkö, että myös adoptiolapsen imetys saattaa joissain tapauksissa olla mahdollista? Lue lisää aiheesta artikkelistamme,
