Adoptoiduille
Kiikarissa dna-juuret
Liisa Hertz
Dna-testit ovat yleistyneet 2010-luvulla sukujuurten selvittämisessä. Koska testit ja niistä saatava tieto kehittyvät vauhdilla, järjestivät Pelastakaa Lapset, Interpedia, Helsingin kaupunki ja Adoptioperheet aiheesta marraskuussa webinaarin. Kolme asiantuntijaa korosti, että testin tekoon kannattaa lähteä realistisin odotuksin. Mitä dna-testeistä pitäisi tietää?
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Ammattilaisille Artikkelit
Tuntematon tausta voi olla tärkeä osa omaa tarinaa
Pia Iisaho
Adoptiotarinoissa kerrotaan usein, miten biologisten vanhempien löytäminen antaa adoptoidulle elämästä puuttuvan palapelin palasen. Mutta millaista on, kun sitä puuttuvaa palasta ei koskaan voi löytää? Interpedia ry järjesti marraskuussa yhteistyössä Ruotsin Adoptionscentrum-järjestön kanssa luennon, joka käsitteli adoptoitujen tuntematonta taustaa.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit
Turvallisuuden tunne rakentuu palasista
Nasima Razmyar
Viime vuosina lasten ja nuorten hyvinvointi on noussut yhä suuremmaksi puheenaiheeksi. Uutiset kertovat huolestuttavaa tarinaa nuorista, jotka eivät voi hyvin. Tämä oireilu ei synny tyhjästä, vaan sen taustalla on monia syitä. Myös tunnetta siitä, että minä en näy, minä en kuulu, minua ei hyväksytä.
Adoptoiduille Ammattilaisille Artikkelit
Suomestakin on adoptoitu ulkomaille
Päivi Suutari
Samoin kuin Etelä-Koreassa myös Suomessa sodat ja jälleenrakennusaika vaikuttivat muiden syiden ohella siihen, että lapsia luovutettiin ulkomaille adoptoitavaksi. Millaiset mahdollisuudet Suomesta ulkomaille adoptoiduilla on saada tietoa taustastaan?
Adoptoiduille Artikkelit
Juuret jäivät rajan taakse
Leena Virtanen
Venäjän sotatoimet Ukrainassa vaikuttavat myös Venäjältä adoptoituihin. Osa heistä on edelleen kaksois- kansalaisia, ja se voi herättää epävarmuutta. Sota tarkoittaa myös sitä, ettei omille juurille matkustaminen ole mahdollista ehkä pitkään aikaan.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit
Pitkä matka juurille
Toni Hinkka
Omien juurien pohtiminen on monille adoptoiduille tärkeä etappi kohti eheää minuutta. Taustan käsitteleminen on kuitenkin joskus jopa elämän mittainen prosessi. Tarve ja kiinnostus oman taustan selvittämiseen voivat herätä erilaisissa elämänvaiheissa ja ilmetä eri tavoin.
Adoptoiduille Artikkelit
Adoptoitujen kokema rasismi suomalaisella urheilukentällä
Maria Kallio, kansainvälisesti Suomeen adoptoitu aikuinen ja toimi korkeakouluharjoittelijana Adoptioperheet ry:ssä keväällä 2023.
21.maaliskuuta vietetään YK:n kansainvälistä rasisminvastaista päivää. Rasismilla tarkoitetaan jonkun ihmisryhmän tai siihen kuuluvan henkilön pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, kansalaisuuden, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit
Pakolaisia toiseuttavat puhetavat marginalisoivat myös adoptoituja
Kirjoittaja, Marjukka Weide, on adoptiovanhempi ja valmistelee politiikan tutkimuksen alan väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa.
Syrjivää kielenkäyttöä pitää vastustaa. Niin voi tehdä monin nyanssein. Perheemme toisessa kotimaassa Tanskassa käytiin keväällä kiivasta keskustelua tanskalaisuudesta, ja myös Adoptioperheiden sisarjärjestö Adoption & Samfund osallistui siihen. Tanskan parlamentin helmikuinen julkilausuma ja siihen liittyvä uutisointi saivat miettimään, kuka on milloinkin kenellekin ”me” rasismia käsittelevässä ja sitä vastustavassa puheessa.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit
Lapsistasi ei mitään
Miika Laakso on näyttelijä, joka sai puolitoistavuotiaana kodin kotimaisen adoption kautta. Nykyisin hänen perheeseensä kuuluu laaja joukko rakkaita ihmisiä, joiden kanssa hän on joko jakanut jääkaapin tai jakaa edelleen yhteisiä geenejä.
"Se mistä ei voi puhua, siitä täytyy huutaa", sanoi ohjaaja Lauri Maijala. Oli vuosi 2009 ja käynnissä oli Mannerheim - Eli lapsistasi ei mitään -teatteriproduktiomme ensimmäiset treenit.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit
Asiakkaana adoptoitu – tarinoita kohtaamisista
Sanna Mäkipää
Terveystieteiden maisteri, terveydenhoitaja Sanna Mäkipää kertoo tapaamisista adoptoitujen kanssa. Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Terveydenhoitaja-lehdessä 6/2015. Mäkipäälle myönnettiin kyseisen lehden vuoden parhaan artikkelin kunniakirja.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Ammattilaisille Artikkelit
Miikan Mielestä – Pistokkaista juurtuviksi
Miika Laakso on näyttelijä, joka sai puolitoistavuotiaana kodin kotimaisen adoption kautta. Nykyisin hänen perheeseensä kuuluu laaja joukko rakkaita ihmisiä, joiden kanssa hän on joko jakanut jääkaapin tai jakaa edelleen yhteisiä geenejä.
2017 istun yksin saaristossa. Tuijotan mäntyä, jonka tyvi on mutkalla. Puu on paksu, vahva ja hyvinvoiva, ja se korottaa korkeana taivasta kohti, mutta ensimmäinen metri on kaksin kerroin. Mietin, että mäntyhän on kuin minä! Sen alkutaival on ilmeisesti ollut rankkojen tuulien koettelema, mutta jossain vaiheessa se sai elämästä kiinni ja kasvoi vahvaksi.
Adoptoiduille Artikkelit
Pienin yhteinen jaettava
Anna Moring, projektipäällikkö Kaikkien perheiden Suomi -hankkeessa
Teen ammatikseni poliittista vaikuttamistyötä perheiden monimuotoisuuden puolesta. Edustan kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkostoa, jonka puolesta käyn puhumassa ja vaikuttamassa päättäjiin mitä moninaisimmissa tilanteissa.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Ammattilaisille Artikkelit
Kerrankin jonkun näköinen
Tiina Launonen
Anna on aina tiennyt olevansa adoptoitu ja on sinut asian kanssa. Matkalla juurilleen hän on kokenut tärkeäksi sen, että äiti on tunnustanut hänen olemassaolonsa. Anna voi myös jo kuolleen isänsä valokuvaa katsoessaan todeta olevansa kerrankin jonkun näköinen.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit
Salaisuutena toisen elämässä
Tiina Launonen
Adoptiossa lapsi siirtyy perheyhteisöstä toiseen: toinen perhe menettää jäsenensä ja toinen saa uuden jäsenen. Syntymävanhemmat luopuvat samalla sekä velvollisuuksistaan että oikeuksistaan lastaan kohtaan. Siis myös velvollisuuksistaan.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit
