Adoptoiduille

Suomestakin on adoptoitu ulkomaille

Päivi Suutari

Samoin kuin Etelä-Koreassa myös Suomessa sodat ja jälleenrakennusaika vaikuttivat muiden syiden ohella siihen, että lapsia luovutettiin ulkomaille adoptoitavaksi. Millaiset mahdollisuudet Suomesta ulkomaille adoptoiduilla on saada tietoa taustastaan?
Adoptoiduille Artikkelit

Juuret jäivät rajan taakse

Leena Virtanen

Venäjän sotatoimet Ukrainassa vaikuttavat myös Venäjältä adoptoituihin. Osa heistä on edelleen kaksois- kansalaisia, ja se voi herättää epävarmuutta. Sota tarkoittaa myös sitä, ettei omille juurille matkustaminen ole mahdollista ehkä pitkään aikaan.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Kiitollinen kutsusta juurille

Mirjam

Mirjam adoptoitiin 3-vuotiaana Etelä-Koreasta yhdessä kaksoissisarensa kanssa Ruotsissa asuvaan suomalaisperheeseen. Huomenna hän matkustaa Souliin tapahtumaan, jonne on kutsuttu Etelä-Koreasta adoptoituja ympäri maailman.
Adoptoiduille Artikkelit

Pitkä matka juurille

Toni Hinkka

Omien juurien pohtiminen on monille adoptoiduille tärkeä etappi kohti eheää minuutta. Taustan käsitteleminen on kuitenkin joskus jopa elämän mittainen prosessi. Tarve ja kiinnostus oman taustan selvittämiseen voivat herätä erilaisissa elämänvaiheissa ja ilmetä eri tavoin.
Adoptoiduille Artikkelit

Adoptoitujen kokema rasismi suomalaisella urheilukentällä

Maria Kallio, kansainvälisesti Suomeen adoptoitu aikuinen ja toimi korkeakouluharjoittelijana Adoptioperheet ry:ssä keväällä 2023.

21.maaliskuuta vietetään YK:n kansainvälistä rasisminvastaista päivää. Rasismilla tarkoitetaan jonkun ihmisryhmän tai siihen kuuluvan henkilön pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, kansalaisuuden, äidinkielen tai uskonnon perusteella. 
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Rikkinäisestä ehjäksi

Riikka Holmström

Riikka Holmström ei saanut lapsena puhua adoptiotaustastaan, mikä johti häpeään ja huonommuuden tunteeseen. Matka kohti hyväksymistä ja rauhaa kulki monen mutkan kautta.
Adoptoiduille Artikkelit

Pakolaisia toiseuttavat puhetavat marginalisoivat myös adoptoituja

Kirjoittaja, Marjukka Weide, on adoptiovanhempi ja valmistelee politiikan tutkimuksen alan väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa.

Syrjivää kielenkäyttöä pitää vastustaa. Niin voi tehdä monin nyanssein. Perheemme toisessa kotimaassa Tanskassa käytiin keväällä kiivasta keskustelua tanskalaisuudesta, ja myös Adoptioperheiden sisarjärjestö Adoption & Samfund osallistui siihen. Tanskan parlamentin helmikuinen julkilausuma ja siihen liittyvä uutisointi saivat miettimään, kuka on milloinkin kenellekin ”me” rasismia käsittelevässä ja sitä vastustavassa puheessa.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Kun tausta askarruttaa

Lotta Ventelä

Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 4/17 6 kysymystä jälki palvelusta Jossain vaiheessa adoptoitu voi haluta tietää lisää. Silloin kannattaa olla yhteydessä palvelunantajaan ja pyytää jälkipalvelua. ...
Adoptoiduille Artikkelit

Lapsistasi ei mitään

Miika Laakso on näyttelijä, joka sai puolitoistavuotiaana kodin kotimaisen adoption kautta. Nykyisin hänen perheeseensä kuuluu laaja joukko rakkaita ihmisiä, joiden kanssa hän on joko jakanut jääkaapin tai jakaa edelleen yhteisiä geenejä.

"Se mistä ei voi puhua, siitä täytyy huutaa", sanoi ohjaaja Lauri Maijala. Oli vuosi 2009 ja käynnissä oli Mannerheim - Eli lapsistasi ei mitään -teatteriproduktiomme ensimmäiset treenit.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Asiakkaana adoptoitu – tarinoita kohtaamisista

Sanna Mäkipää

Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 1/16 Terveystieteiden maisteri, terveydenhoitaja Sanna Mäkipää kertoo tapaamisista adoptoitujen kanssa. Alkuperäinen artikkeli julkaistiin Terveydenhoitaja-lehdessä 6/2015. Mäkipäälle myönnettiin kyseisen lehden vuoden ...
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Miikan Mielestä – Pistokkaista juurtuviksi

Miika Laakso on näyttelijä, joka sai puolitoistavuotiaana kodin kotimaisen adoption kautta. Nykyisin hänen perheeseensä kuuluu laaja joukko rakkaita ihmisiä, joiden kanssa hän on joko jakanut jääkaapin tai jakaa edelleen yhteisiä geenejä.

2017 istun yksin saaristossa. Tuijotan mäntyä, jonka tyvi on mutkalla. Puu on paksu, vahva ja hyvinvoiva, ja se korottaa korkeana taivasta kohti, mutta ensimmäinen metri on kaksin kerroin. Mietin, että mäntyhän on kuin minä! Sen alkutaival on ilmeisesti ollut rankkojen tuulien koettelema, mutta jossain vaiheessa se sai elämästä kiinni ja kasvoi vahvaksi.
Adoptoiduille Artikkelit

Lastenkodista lavalle

Päivi Suutari

Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 2/15 Kotimaasta adoptoidun Miikan elämästä riittäisi aineksia koko illan elokuvaan. Pääroolissa olisi ammattinäyttelijä ja käsikirjoituksessa runsaasti biologisen ja adoptiosuvun riemukkaita ...
Adoptoiduille Artikkelit

Läheisyys lääkkeenä

Anu Uhtio

Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 4/14 Adoptio ei ole vain traumoja ja haasteita vaan myös uusi mahdollisuus. Menneisyyden haavoja ei kannata jäädä nuolemaan yksin. Lapsen ...
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Juurimatka rakentaa identiteettiä

Lotta Ventelä

Juurimatkan tekemiseen ei ole yhtä ja oikeaa kaavaa. Tärkeintä on oikea ajoitus ja oman tilan antaminen. Kaikki eivät käsittele taustaansa samalla tavalla tai samassa elämänvaiheessa.
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Kansainvälisesti adoptoidut koulussa

Adoptioperheet

Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 1/13. Teksti: Heidi Ruohio   Vielä julkaisemattoman väitöskirjani mukaan adoptiolapset ovat koulussa potentiaalisen kiusaamisen tai ainakin nimittelyn kohteita. Haastateltavien mukaan ...
Adoptiovanhemmille Adoptoiduille Artikkelit

Edellinen Seuraava
Adoptioperheet ry
Kalevankatu 16,
00100 Helsinki