Lapsi tarvitsee turvaa

Teksti: Satu Lehtinen, Adoptioperheet ry

Turvallisuus ja pysyvyys ovat adoptiolapselle erityisen tärkeitä varhaiskasvatuksessa. Tuen tulisi olla lapsen tarpeiden mukaista eikä riippua siitä, mitä on saatavilla.

OAJ:n kysely syksyltä 2023 paljastaa karun todellisuuden. Ryhmäkokoihin, lisähenkilöstöön ja erityisopettajiin liittyvä rakenteellinen tuki ei toteudu varhaiskasvatuslain tarkoittamalla tavalla. Syynä tähän ovat erityisesti puutteelliset resurssit.

Adoptioäidin turvallinen kupla puhkesi, kun lapsi aloitti päiväkodin

Adoptioäiti Katriina Raineen turvallinen kupla puhkesi talvella 2023, kun hänen vuoden ikäinen lapsensa siirtyi osa-aikaisesti varhaiskasvatukseen, jossa vallitsevat hänen mukaansa ’viidakon lait’.

”Ensimmäisellä viikolla tuli olo, että en uskalla jättää lastani päiväkotiin. Päivittäin vaihtuvat sijaiset eivät tienneet, kuka lapseni on ja että hän on vasta aloittanut. Päiväkodinjohtajakaan ei tuntunut tietävän, kenestä lapsesta on kyse”, hän kertoo.

Katriinan lapsi altistui päiväkodissa vaarallisille tilanteille ja oli usein mustelmilla päiväkotipäivien jälkeen. Kerran Katriina todisti, miten vauhdissa oleva keinu osui lasta päähän, ja aikuiset olivat toisella puolella pihaa.

Laura Iivonen-Mellais on adoptioäiti, joka työskentelee päiväkodinjohtajana. Laura kommentoi varhaiskasvatuksen haasteita yleisellä tasolla. Hän kertoo, että henkilökunnan vaihtuvuus ei ole missään nimessä ideaalitilanne. Etenkin tukea tarvitsevat lapset kaipaisivat omaa kasvattajaa.

”On valitettavaa, että resurssit ovat välillä todella vähissä, ja sijaisia on paljon. Lyhytaikaiset sijaiset, joilla ei välttämättä ole ollenkaan koulutusta alalle tai riittävää kielitaitoa, tietävät hyvin vähän lapsista. Sijaisten perehdytys vaihtelee kunnittain ja päiväkodeittain.”

Lasta purtiin, tönittiin ja lyötiin, mihin aikuiset eivät puuttuneet.

Päiväkodin vaihto lopulta auttoi

Katriinan kokemukset johtivat siihen, että hän haki lapselleen uutta paikkaa mahdollisimman nopeasti. Syksyllä 2023 lapsi aloitti toisessa päiväkodissa, mutta tämäkään ei aluksi korjannut tilannetta.

Uudessa paikassa opettajan sijainen ilmoitti, että hän ei halunnut hoitaa aktiivista lasta, eikä hän voinut tarjota apua nukahtamiseen. Lapsi ei nukkunut ollenkaan päiväunia. Häntä purtiin, tönittiin ja lyötiin, mihin aikuiset eivät puuttuneet.

Kuullessaan Katriinan lapsen kokemuksista Laura toteaa, että tällaista ei missään nimessä pitäisi tapahtua. Hän kehottaa keskustelemaan haasteista päiväkodinjohtajan kanssa. Mikäli tämäkään ei auta, asiasta voi olla yhteydessä ylempään esihenkilöön tai tehdä kantelun aluehallintovirastoon.

Katriina ratkaisi tilanteen uudessa paikassa viemällä lapsen päiväkotiin vain silloin tällöin lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Sitten tapahtui yllättävä käänne.

”Eräs hoitaja kysyi, voisiko lapseni tulla takaisin, koska hän on niin ihana ja häntä kaivataan päiväkodissa. Tajusin, että opettajan sijainen oli lopettanut. Nyt oloni on, että lapsestani pidetään niin hyvää huolta kuin mahdollista. Hän on saanut nukahtamiseen apua, mikä on helpottanut nukahtamista kotonakin.”

Katriina on päässyt vihdoin puhumaan lapsensa adoptiotaustasta. Hän korostaa, että adoptio tekee lapsesta erityislapsen, vaikka se ei ulospäin näkyisikään.

Adoptiovanhempien pitää olla aktiivisia, puhua koko ajan ja jakaa tietoa.

Laura Iivonen-Mellais, adoptioäiti ja päiväkodinjohtaja

Vuorovaikutus on kaiken a ja o

Vaikka resurssipula on laaja ongelma, johon yksittäiset vanhemmat tai työntekijät eivät voi yksinään vaikuttaa, jotain on silti aina tehtävissä.

Laura on kohdannut oman adoptiolapsensa kanssa samankaltaisia haasteita kuin Katriina. Hän on myös vaihtanut lapsensa toiseen päiväkotiin. Hän kehottaa vuoropuheluun ja yhteis- työhön päiväkodinjohtajan, erityisopettajan ja muiden työntekijöiden kanssa.

”Tunnen itseni välillä papukaijaksi, joka hokee samoja asioita ja puhuu ryhmän opettajalle tai sijaiselle uudestaan ja uudestaan. Adoptiovanhempien pitää olla aktiivisia, puhua koko ajan ja jakaa tietoa”, Laura sanoo.

”Kerron myös, mitä trauma adoptiolapsen kohdalla tarkoittaa. Trauma voi näkyä juuri esimerkiksi vaikeutena rauhoittua lepohetkessä, jossa voi tulla turvattomuuden tunne.” Koska trauma voidaan ymmärtää monella tavalla, Laura puhuu trauman sijaan kiintymyssuhdekatkoksista. Hän pyrkii pilkkomaan ja konkretisoimaan asiaa.

Laura suosittelee viemään päiväkotiin Adoptiolapsi varhaiskasvatuksessa-oppaan tai Teesit varhaiskasvattajalle, jotka saa tulostettua Adoptioperheiden nettisivuilta. Hän itse on alleviivannut oppaasta tärkeimmät kohdat.

Lähteet:


7 teesiä varhaiskasvattajalle

  • Kiitos, että kohtaat lapseni ihanana ja ainutlaatuisena yksilönä.
  • Kiitos, että teet lapselleni turvallisen olon.
  • Kiitos, että kerrot lapseni kuulumisista ja kehityksestä.
  • Kiitos, että vaalit minun ja lapseni suhdetta.
  • Kiitos, että puutut rasismiin, kiusaamiseen ja ikäviin kommentteihin.
  • Kiitos, että kysyt perheeltä, mitä nimityksiä he käyttävät lapselle tärkeistä ihmisistä.
  • Kiitos, että muistat, että lapseni on suomalainen.
Adoptioperheet ry
Kalevankatu 16,
00100 Helsinki