Lauantaina 22.8.2020 järjestettiin ensimmäinen Turun adonuorten ryhmän tapaaminen pitkään aikaan ja se toteutui Megazonen merkeissä sateen estäessä alkuperäisen suunnitelman, eli Flowparkissa kiipeilyn. Tapaaminen oli myös ensimmäinen nuorten tapahtuma, johon pääsin itsekin osallistumaan siviilipalvelukseni alettua ja koronan pistettyä kevään toiminnan ihan uusiksi.
Matkasin Helsingistä vetämään tapahtumaa VR:n ihanasti ”aina ajoillaan kulkevilla” junilla ja vaikka noin kahden tunnin matka olikin aika lailla kaksi ja puoli tuntia suuntaansa, olin innoissani mahdollisuudesta nähdä pitkästä aikaa nuoria ja päästä vellomaan Megazonen itselleni tuomassa nostalgiassa. Saavuttuani Turkuun tajusin näyttäväni eksyneeltä koiranpennulta haahuillessani keskustassa Google Maps apunani toivoen, että löydän mahdollisimman nopeasti oikeaan paikkaan. Onneksi se sijaitsi suhteellisen lähellä juna-asemaa ja löysin miltei mutkitta itseni Eerikinkadulle.
Yllätyksekseni, paikalle oli saapunut yli 10 nuorta. Monet kasvot olivat aikaisemmista leireistä ja vapaaehtoishommista tuttuja, kun taas muutamat olivat täysin uusia tuttavuuksia. Aloitimme päivämme tutustumisleikillä, jossa pyysin kaikkia kertomaan nimensä, ikänsä ja ensimmäisen asian mikä tulee itsestään mieleen, minkä haluaisi jakaa. Kierroksen käytyä pääsimme nopeasti laittamaan laserliivit päälle ja valmistautumaan henkisesti suureen taisteluun.
Pelasimme kokonaisuudessaan kaksi peliä, joista ensimmäinen oli vain meidän porukkamme toisiaan vastaan. Jälkimmäisessä pelissä saimme seuraksi toisen paikalle saapuneen porukan, joita vastaan luonnollisesti puhtaasta adoptoitujen välisestä solidaarisuudesta käännyimme, mutta hyökkäyksemme olisi tarvinnut selkeästi hiomista, sillä toinen porukka hallitsi pistepörssiä.
Pelien jälkeen saimme omat pisteemme ja pistekortit, mitkä jaoin kaikille halukkaille. Hikisinä, uupuneina ja nälkäisinä keskustelimme vähän peleistä ja kysyin, mitä porukka tykkäsi peleistä ja tulisivatko he uudestaan samanlaiseen kokoontumiseen mukaan. Palaute oli täysin positiivista ja lapset olivat itse myös superiloisia päästessään näkemään muita adoptoituja ja sosialisoitumaan vanhojen ja uusien kavereiden kanssa pitkän tauon jälkeen. Olin itsekin, vaikka paljon väsyneempi kuin mitä samasta pelistä viisi vuotta sitten, suunnattoman iloinen päästessäni ensimmäistä kertaa siviilipalvelusjaksollani tekemään juuri sitä nuorisotyötä, jolla koen itse olevan suurin vaikutus ja tarkoitus. Nyt jännitän toimistolla miltä loppuvuosi näyttää koronaviruksen puolesta ja toivon, että pääsen osallistumaan samanlaiseen menoon ja näkemään kaikkia ihania nuoria kaikkialta Suomesta vielä tämän vuoden puolella.
Normaalisti saattaisin lopettaa tämän tekstin: ”Halataan kun tavataan!”, mutta ottaen nykyisen tilanteen huomioon, koen tämän tarvitsevan muutosta. Joten, totean teille kaikille: ”Maskit päässä ja hanskat kädessä, voikaamme klikata uudelleen nähdessä”.
Turun adonuorten ryhmä kokoontuu seuraavan kerran säiden salliessa Flowparkin merkeissä syyskuussa 26.9. ja voit ilmoittautua mukaan laittamalla sähköpostia osoitteeseen turkuadonuoret(a)gmail.com. Myöhemmin syksylle ryhmällä on vielä suunnitelmissa kuplafutista. Voit myös kertoa vetäjille, millaista toimintaa sinä haluaisit järjestettävän.
Kirjoittaja on entinen Adoptioperheet ry:n vapaaehtoinen sekä nykyinen yhdistyksen siviilipalvelustyöntekijä ja nuorisojäsen Mikael Juva. Liity sinäkin nuorisojäseneksi tästä!
Kurkkaa tästä, missä nuorten ryhmämme kokoontuvat sekä millaisia nuorten tapahtumia järjestämme.
