Juttu on ilmestynyt lehdessä Adoptioperheet 3/23. Teksti: Helena ja Jaakko
IHMINEN ON OSA jotakin itseään suurempaa. Kun meistä toivottavasti tulee jossain vaiheessa adoption kautta vanhemmat, omat elämämme saavat aivan uudenlaisen merkityksen. Silloin kaikella, mitä teemme, on merkitys paitsi itsellemme ja toisillemme myös lapselle. Haluamme tarjota hänelle perheen, joka ei jätä häntä koskaan, ja kiintymyssuhteita, jotka säilyvät aina. Samalla alamme elää samanlaista perhe elämää kuin lapsiperheet kaikkialla. Olemme tärkeitä lapselle, ja hän on tärkeä meille. Hän tietämättään tuo perheeseemme sen viimeisen palan, joka siitä vielä puuttuu. Lapsen hymykin on merkityksellinen, koska siitä välittyy tunne vanhempaa kohtaan silloin, kun yhteistä kieltä ei vielä ole. Meistä tulee osa ikiaikaista jatkumoa, sukupolvien ketjua.
MIKÄ OIKEASTAAN ON merkittävää? Onko merkittävä sama kuin tärkeä? Entä mikä on merkittävyyden vastakohta, samantekevyys? Olemme viime aikoina viettäneet paljon aikaa lapsiperheiden kanssa, sekä adoptioperheiden että sellaisten, joissa lapset ovat biologisia. Se on etenkin Helenan kohdalla vahvistanut tunnetta siitä, miten isosta asiasta lasten kanssa olemisessa on kyse. Ihan kuin hänet olisi luotu olemaan lasten kanssa. Viimeisten vuosien aikana on seljennyt, että silläkin on tarkoituksensa, että Helenaa on teinistä pitäen pyydetty lapsenvahdiksi. Kokemukset lasten kanssa, mutta myös luontainen tapa olla ja viihtyä heidän kanssaan, on valmistanut häntä tulevaan äitiyteen. Jokaisella on omat taipumuksensa ja kykynsä. Joillekin ne valkenevat aiemmin, joillekin myöhemmin. Adoptioprosessi on vahvistanut meidän näkemystämme siitä, miten omat vahvuutemme voivat sopia juuri vanhemmuuteen. Se on merkinnyt meille matkaa kohti jotakin mutta myös matkan varrella saatuja oivalluksia ja oppia itsestämme. Käytännön tasolla olemme oppineet, miten lapsen taustaa voi huomioida kotioloissa. Syvemmällä tasolla olemme oivaltaneet, miten valtava merkitys adoptiolla voi todella olla koko loppuelämällemme. Tarkoituksellisuuden tunne, mahdollisuus tehdä hyvää, yhteisiä elämyksiä ja kokemuksia uuden perheenjäsenen kanssa.
JOKAINEN ANTAA asioille omat merkityksensä. Lapsi, pienempi tai isompi, on ehtinyt antaa syntymämaassaan paikoille, ihmisille ja kokemuksille omat merkityksensä. Meille samanlaiset paikat tai tapahtumat merkitsevät ehkä jotakin aivan muuta. Yksi merkityksellinen seikka on lapsen syntymämaa. Emme voi tietenkään tietää täysin, mitä merkityksiä eri asioilla on lapselle. Onni on se, että voimme alkaa yhdessä luoda uusia, meidän perheessämme jaettuja merkityksiä. Lopputulos on uuden ja vanhan iloinen sekamelska, jossa toivottavasti on niin paljon hyviä kokemuksia ja merkityksiä kuin vain mahdollista. Näillä kirjoituksillakin on merkitys. Ne jäävät omaan arkistoomme, jotta voimme kenties joskus vuosien päästä palata tähän elämänvaiheeseen. Samalla toivomme, että myös te lukijat olette saaneet näistä ajatuksia omiin pohdintoihinne. Se se vasta merkittävää olisikin.
– Helena ja Jaakko
Helena ja Jaakko odottavat ensimmäistä lastaan kansainvälisen adoption kautta. He vuorottelevat lehtemme kolumnistina toisen odottajan kanssa. Täältä pääset lukemaan muita kotimaan ja kv-odottajien kirjoituksia
Jos haluat tietää lisää adoptioprosessista, klikkaa sivuillemme adoptiopolku tai adoptiota harkitsevalle!
