Avoin adoptio

Avoimen adoption tarkoituksena on tukea adoptoidun lapsen ja syntymävanhemman yhteydenpitoa lapsen edun mukaisella tavalla. Adoptiona avoin adoptio on juridisesti yhtä pysyvä kuin ns. suljettu adoptio. Adoptio voi purkautua vain uuden adoption myötä.

Avointa adoptiota kannattaa harkita yhtenä lastensuojelun vaihtoehtona, kun mietitään lapsen etua ja pysyvyyttä.

Mikä on avoin adoptio?

Avoin adoptio tarkoittaa eriasteista yhteydenpitoa ja avoimuutta adoptoidun lapsen ja syntymäperheen välillä. Adoptiolakiin (laki 22/2012) avoin adoptio on kirjattu seuraavasti: ”Alaikäisellä adoptiolapsella on oikeus tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää tähän muulla tavoin yhteyttä.” Toisin sanoen käräjäoikeudessa vahvistettava sopimus voi koskea vain yhteydenpitoa syntymävanhempaan (tai aikaisempaan adoptiovanhempaan), vaikka käytännössä yhteyksiä pidetään myös sisaruksiin, isovanhempiin ym sukulaisiin. Lapsen ollessa pieni adoptioperheellä on suuri merkitys yhteydenpidon järjestymisessä.

Sopimus edellyttää osapuolten keskinäistä yhteisymmärrystä, ja se arvioidaan aina lapsen edun näkökulmasta. Tuomioistuin vahvistaa yhteydenpitosopimuksen tarvittaessa.

Vaikka avoin adoptio käräjäoikeuden vahvistamana käytäntönä on melko harvinainen, on varsinkin kotimaisissa adoptioissa usein avoimia käytäntöjäYhteyttä syntymävanhempiin saatetaan pitää yllä eri tavoin adoptioneuvonnan antajan avustamana tai osapuolten keskinäisillä järjestelyillä. Syntymävanhemman kanssa voidaan esimerkiksi järjestää tapaamisia säännöllisin väliajoin. Tapaamisiin voi osallistua muitakin läheisiä, kuten lapsen isovanhemmat tai sisarukset. Yhteydenpito voi muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa.

Milloin sijoituksen muuttamisesta adoptioksi voi puhua?

Lastensuojelulaki velvoittaa edistämään lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. (Lastensuojelulaki, 4 §) Avoin adoptio voi olla yksi lapsen edun toteutumisen muoto.

12 vuotta täyttänyttä lasta täytyy aina kuulla häntä koskevassa päätöksenteossa, mutta iästä riippumatta lapsella on oikeus tuoda esiin mielipiteensä ja toiveensa häntä koskevissa asioissa. Lasta tulee kuulla ikätasoisella tavalla ja häntä suojellen niin, ettei hänen kehityksensä vaarannu.

Kuka voi tehdä aloitteen adoptiosta?

Adoption voi ottaa puheeksi

  • sijoittava sosiaalityöntekijä
  • sijoitettu alaikäinen lapsi
  • sijaisvanhemmat
  • syntymävanhempi

Avoin adoptio – Lapselle pysyvät kasvuolosuhteet ja mahdollisuus yhteydenpitoon syntymävanhemman kanssa

Adoptio on huostaanotosta ja sijoituksesta poiketen juridisesti lopullinen:  vanhempi luopuu vanhemman oikeuksista ja velvollisuuksista.  Perimäoikeus niin ikään siirtyy adoptiosukuun. Avoimessa adoptiossa yhteys voi kuitenkin jatkua tai sen luomista voidaan tukea, mikäli se on lapsen edun mukaista.

Avoin adoptio tarkoittaa eriasteista yhteydenpitoa ja avoimuutta adoptoidun syntymäperheen ja adoptioperheen välillä. Käsite ei ole virallinen, ja adoptiolakiin (laki 22/2012) avoin adoptio on kirjattu seuraavasti:

‘’Alaikäisellä adoptiolapsella on oikeus tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää tähän muulla tavoin yhteyttä.’’

Adoptiolakia uudistettaessa 2012 arvioitiin, että avoin adoptio edistäisi lapsen etua tietyissä tilanteissa. Adoptio otetaan kuitenkin hyvin harvoin puheeksi (lue  tutkimuksemme ammattilaisten asenteista adoptiota kohtaan), ja sen mahdollisuus adoptio- ja lastensuojelulakien puitteissa tunnetaan vielä toistaiseksi heikosti.

Kun adoptiota harkitaan, on kaikilla sen osapuolilla oikeus saada adoptioneuvontaa, eli adoptioon perehtyneen sosiaalityöntekijän opastusta ja keskusteluapua, jotta kaikki adoption vaikutukset ovat tiedossa ratkaisua tehtäessä. Lue lisää adoptioprosessista sivultamme. 

X