Neuvola ja kouluterveyden-
hoito

Adoptiovanhemmuutta edeltää yleensä pitkällinen jakso lapsitoivetta ja adoptioprosessissa mukana oloa. Jo adoptiolasta odottavien perheiden on hyvä tavata neuvolan terveydenhoitajaa/kätilöä ja saada tietoa lapsen hoidosta ja vanhemmuudesta.

Tulevilla vanhemmilla ei välttämättä ole lähipiirissä ketään, joka voisi perehdyttää lapsen ikätasoiseen hoitoon. Tapaamisessa voidaan suunnitella lapsen hakumatkaa, saada tietoa hakumatkalle mukaan tarvittavista mahdollisista lääkkeistä ja sopia kansainväliseen adoptioon liittyvästä maahantulotarkastuksesta. Adoptiovanhemmat kuvaavat yleensä ensimmäisiä vuosia hyvin intensiivisiksi, jolloin apu ja tuki ovat olleet tarpeen.

Mikäli kunta ei järjestä adoptioneuvontaa itse, joka on lakisääteinen palvelu,  he ostavat sen toiselta kunnalta tai Pelastakaa lapset ry:ltä. Adoptioneuvonnan tarkoituksena on antaa tietoa adoptiosta ja auttaa sitä pohtivaa miettimään, onko se sopiva ratkaisu omassa tilanteessa. Adoptioneuvontaa kuuluu antaa kaikille adoption osapuolille. Mikäli odottava äiti ottaa puheeksi ajatuksen lapsen luovuttamisesta adoptioon, hänet voi ohjata sosiaalitoimen kautta maksuttomaan adoptioneuvontaan. Myös adoptiovanhemmiksi haluavien on käytävä adoptioneuvonta läpi. Lue lisää adoptioprosessista.

Voit tulostaa työpaikallesi tämän täydennettävän paperin, jotta kollegasikin tietävät, mihin otetaan yhteyttä, jos vanhempi ilmaisee halunsa antaa lapsi adoptioon.

Adoptioperheen saa vuosittain noin 100 ulkomailla ja noin 30–50 Suomessa syntynyttä lasta. Lisäksi on perheensisäisiä, sijaisperhe- ja aikuisadoptioita, jolloin kyseessä on perheeseen syntymisen sijaan juridinen toimenpide.

Aina lapsen tausta ei ole selvillä, jolloin yksilöllisistä tietoa perinnollisistä sairauksista tai rasituksista ei myöskään ole. Kohdemaiden kasvukäyristä ja tyypillisimmistä loisista tai diagnooseista sen sijaan on saatavilla tietoa.

Siksi suomalaisten lääkäreiden tekemä tutkimus adoptoitujen terveydentilasta , FinAdo (Ulkomailta adoptoitujen lasten hyvinvointi ja terveys -tutkimus), suosittaa tekemään kattavan maahantulotarkistuksen kaikille ulkomailta adoptoiduille lapsille. Ulkomailta adoptoidun lapsen maahantulotarkastus (Lääkärilehti 10/2012).

Esimerkiksi Norjassa, jossa adoptioluvut ovat suuremmat, on oma kansallinen suosituksensa tarvittavista tarkastuksista. Tähän esimerkkiin perustuen Adoptioperheet suosittaa näitä tarkastuksia.

PKU-tauti, eli fenyyliketonuria (phenylketonuria), on maailman yleisin aminohappoaineenvaihduntaan liittyvä perinnöllinen sairaus. Se aiheuttaa lievää tai vakavaa kehitysvammaisuutta ilman taudin varhaista diagnosointia sekä siihen liittyvää ruokavaliohoitoa.

Fenyyliketonuria – seulonta ja diagnostiikka (Duodecim-lehti  10/2009)
PKU-taudin oireyhtymät (Rinnekotisäätiön kv-tietopankki)
Adoptoidulla voi olla G6PD-puutos (vaikuttaa punasolujen hajoamiseen)

Kaikki adoptioperheen hoitamiseen ja ohjaamiseen liittyvät asiat eivät ole fyysistä diagnostiikkaa. Adoptoitu lapsi ja nuori saattaa ilmentää kokemaansa hylkäämistä ja mahdollista laitoshoitoa käytöksellään.

Tässä artikkelissa on muutamia esimerkkejä siitä:
Asiakkaana adoptoitu – tarinoita kohtaamisista (julkaistu alunpitäen Terveydenhoitaja-lehdessä 6/2015, uudestaan Adoptioperheet-lehdessä 1/16)

X