Neuvola ja kouluterveydenhuolto

Adoptiovanhemmuutta edeltää yleensä pitkällinen jakso lapsitoivetta ja adoptioprosessissa mukana oloa. Jo adoptiolasta odottavien perheiden on hyvä tavata neuvolan terveydenhoitajaa ja saada tietoa lapsen hoidosta ja vanhemmuudesta.

Tulevilla vanhemmilla ei välttämättä ole lähipiirissä ketään, joka voisi perehdyttää heitä lapsen ikätasoiseen hoitoon. Tapaamisessa voidaan suunnitella lapsen hakumatkaa, saada tietoa hakumatkalle mukaan tarvittavista mahdollisista lääkkeistä ja sopia kansainväliseen adoptioon liittyvästä maahantulotarkastuksesta. Adoptiovanhemmat kuvaavat yleensä ensimmäisiä vuosia hyvin intensiivisiksi, jolloin apu ja tuki ovat olleet tarpeen.

Tuntui, että ensimmäisen kerran odotimme aivan tavallista lasta ja että olimme aivan tavalliset omaa lastaan odottavat vanhemmat. Se oli viesti, jota itse en ollut edes osannut odottaa tarvitsevani, mutta siitä tuli tunne, joka kannattelee minua edelleen vanhemmuudessani.”

Lue lisää lehtijutustamme: Neuvolasta tukea adoptio-odottajillekin?

Miten tullaan adoptioperheeksi?

Adoptioneuvonta on lakisääteinen palvelu. Mikäli kunta ei järjestä sitä itse, se ostaa neuvonnan toiselta kunnalta tai Pelastakaa lapset ry:ltä. Adoptioneuvonnan tarkoituksena on antaa tietoa adoptiosta ja auttaa sitä pohtivaa miettimään, onko se sopiva ratkaisu omassa tilanteessa. Adoptioneuvontaa kuuluu antaa kaikille adoption osapuolille. Mikäli odottava äiti ottaa puheeksi ajatuksen lapsen luovuttamisesta adoptioon, hänet voi ohjata sosiaalitoimen kautta maksuttomaan adoptioneuvontaan. Myös adoptiovanhemmiksi haluavien on käytävä adoptioneuvonta läpi.

Haluatko tietää enemmän adoptioprosessin vaiheista?

Tutustu visualisoituun adoptiopolkuumme!

Adoptioperheen saa vuosittain noin 70 ulkomailla ja noin 30–50 Suomessa syntynyttä lasta. Lisäksi on perheensisäisiä, sijaisperhe- ja aikuisadoptioita, jolloin kyseessä on perheeseen syntymisen sijaan juridinen toimenpide. (Sivullamme adoptiosta avataan erot näiden eri adoption muotojen välillä.)

Aina lapsen tausta ei ole selvillä, jolloin yksilöllisistä tietoa perinnöllisistä sairauksista tai rasituksista ei myöskään ole. Lähtökohtaisesti kotimaan adoptiossa tiedetään syntymävanhempien terveydentilasta ja raskauden aikaisista olosuhteista enemmän. Kansanvälisessä adoptiossa saatavilla olevan taustatiedon määrä vaihtelee.

Kohdemaiden kasvukäyristä ja tyypillisimmistä loisista tai diagnooseista sen sijaan on saatavilla tietoa.

Asiakas haluaa luovuttaa lapsensa adoptioon?

Tällaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Niihin onkin hyvä työpaikalla varautua.

Voit tulostaa työpaikallesi tämän täydennettävän paperin, jotta kollegasikin tietävät, mihin otetaan yhteyttä, jos vanhempi ilmaisee halunsa antaa lapsi adoptioon.

Lääkärilehden suosittelema maahantulotarkastus

Suomalaisten lääkäreiden tekemä tutkimus adoptoitujen terveydentilasta, FinAdo (Ulkomailta adoptoitujen lasten hyvinvointi ja terveys -tutkimus), suosittaa tekemään kattavan maahantulotarkistuksen kaikille ulkomailta adoptoiduille lapsille.

Ulkomailta adoptoidun lapsen maahantulotarkastus (Lääkärilehti 10/2012).

Esimerkiksi Norjassa, jossa adoptioluvut ovat suuremmat, on oma kansallinen suosituksensa tarvittavista tarkastuksista. Tähän esimerkkiin perustuen Adoptioperheet suosittaa näitä tarkastuksia.

Kaikki adoptioperheen hoitamiseen ja ohjaamiseen liittyvät asiat eivät ole fyysistä diagnostiikkaa. Adoptoitu lapsi ja nuori saattaa ilmentää kokemaansa hylkäämistä ja mahdollista laitoshoitoa käytöksellään.

Adoptioperhe asiakkaana terveydenhuollossa

Ammattilaisille suunnattuja oppaita ja esityksiä

Lisää tietoa adoptioon liittyvistä erityistarpeista, adoptioerityisyydestä, löydät sivultamme erityistarpeisuus.

Traumataustaan ja sen vaikutuksesta mm. oppimiseen löydät muilta ammattilaissivuiltamme, esim. koulu-sivulta ja varhaiskasvatus-sivulta.

Ole tarkkana näiden kanssa!

PKU-tauti, eli fenyyliketonuria (phenylketonuria), on maailman yleisin aminohappoaineenvaihduntaan liittyvä perinnöllinen sairaus. Se aiheuttaa lievää tai vakavaa kehitysvammaisuutta ilman taudin varhaista diagnosointia sekä siihen liittyvää ruokavaliohoitoa.

Fenyyliketonuria – seulonta ja diagnostiikka (Duodecim-lehti  10/2009)
PKU-tauti (Terveyskirjasto)

Adoptoidulla voi olla G6PD-puutos (vaikuttaa punasolujen hajoamiseen)
Elämää G6PD-puutoksen kanssa (julkaistu lehdessä 1/13)
G6PD-puutos – lääketieteellinen artikkeli (nettiartikkeli 2013)

Jos äiti joi raskauden aikana (nettiartikkeli 2011)

HIV – luuletko vai tiedätkö (nettiartikkeli 2011)

Adoptiolapsien suun terveyden edistäminen moniammatillisena yhteistyönä Sari Niskavaara, 2014 (PDF aukeaa omaan ikkunaan)

Tiesitkö, että myös adoptiolapsen imetys saattaa joissain tapauksissa olla mahdollista? Lue lisää aiheesta artikkelistamme (PDF, aukeaa omaan ikkunaan).

X